Pihassa tapahtuu

Heinäkuun puolella vielä ollaan kasvussa hieman edellä viime vuotta. Mutta mikäpä siinä, nautitaan silti. 

Verikurjenpolvi aloittelee kukintaansa, osaa nupuistaan vielä jemmailee. Ei sitä kerralla kaikkea kauneutta jaeta. Tahtoo vaan kaatua toisten kasvien päälle. 

 

Jalopähkämökasvusto tahtoo laajeta liikaa, piti jo raivata kasvustoa kovemmalla kädellä liljojen tieltä. Tuo lehtimuoto on minun suosikkini. 

Ihana viisivuotias jasmike aloittelee kukintaansa. Kukkaa tulossa taas runsaammin kuin edellisenä vuonna. Maljakossa sisällä kukkaoksista valitettavasti on vain lyhytaikainen ilo. Vai kuinka saatte jasmikkeen kukkaoksat menestymään maljakossa?

Hopeamarunakin on selvinnyt monesta siirrosta, taas niitä lempikasvejani. Kyllä, on rajatussa kasvualustassa. 

Tarhakullero New Moon on yllättävän sitkeä ja pitkäaikainen kukkija. 

Kultahelokki odottelee vielä loistoaan, mutta nuo nuput ovat hauskat ilmestykset. 

Vuorikaunokki jatkaaaaa kukintaansa edelleen. Tuntuu siltä, että se tietää mikä sitä odottaa. Kukinnan jälkeen juurakon huomattava pienentäminen, alasleikkaus ja siirto uuteen paikkaan. Aivan kuin pitkittäisi kukintaansa juuri sen takia... vai olenko liian kärsimätön?

Tarha-alpi on pihan alkuperäiskasveja. Mukava valopilkku vaikken hirveästi keltaisesta perustakaan. Paitsi että kyllä tuota keltaista pihassani on mm. kullerot, kultahelokki, kultatyräkki... 

Tähkäesikot olivat viime kesän hankintojani. Ne nousivat todella myöhään, niin että luulin jo menettäneeni ne. Tämä yksilö heräsi kuitenkin ensin, suuren lämpimän kiven vieressä ja toinen on hieman hitaampi toisaalla kukkapenkissä. Molemmissa vain yksi kukka, mutta hengissä molemmat! 

Valkoinen särkynytsydän on nyt parhaassa kukassa. Vuosi vuodelta kasvi vaan tuuhistuu. Olen tästä niin onnellinen. 

Punainen särkynytsydän on jo parhaan kukintansa jo kukkinut. Tämä kärsi suuresti kovista tuulista, vikka suojasin sen pionituella. 

Akileijat pihassani saavat jonkin toukan ja nuput nuukahtavat ennen avautumistaan. Häntä ne mokomat eivät vielä ole löytäneet, kun hän piileksii kanadanpiiskun sisällä. 

Meneillään pienimuotoinen viha-rakkaussuhde ukonkellon kanssa. Tahtoo niin kylväytyä, vaikka kuinka yritän katkoa kukkavanat jo hyvissä ajoin. Tämä valkoinen nauttii suuremmasta suosiosta kuin sininen versio. 

Tämä anopilta saatu valamonruusu kukkii vaan niin nopeasti, seuraavana päivänä tämäkin kukka oli karissut pois.

Loistotädyke on vasta muuttanut pihaamme. Ihanaa sinisyyttä penkissä. 

Tänä kesänä kesäpikkusydän on kukkinut erittäin upeasti. Jopa isäntä oli sen kukinnan huomannut. 

Harjoittelin tässä tyttäreni järjestelmäkameran käyttöä. Vielä olen noviisi, mutta enköhän sen hienoudet opi tässä ajan kanssa.  

Mukavaa alkavaa työviikkoa!