Pihassa tapahtuu

Heinäkuun puolella vielä ollaan kasvussa hieman edellä viime vuotta. Mutta mikäpä siinä, nautitaan silti. 

Verikurjenpolvi aloittelee kukintaansa, osaa nupuistaan vielä jemmailee. Ei sitä kerralla kaikkea kauneutta jaeta. Tahtoo vaan kaatua toisten kasvien päälle. 

 

Jalopähkämökasvusto tahtoo laajeta liikaa, piti jo raivata kasvustoa kovemmalla kädellä liljojen tieltä. Tuo lehtimuoto on minun suosikkini. 

Ihana viisivuotias jasmike aloittelee kukintaansa. Kukkaa tulossa taas runsaammin kuin edellisenä vuonna. Maljakossa sisällä kukkaoksista valitettavasti on vain lyhytaikainen ilo. Vai kuinka saatte jasmikkeen kukkaoksat menestymään maljakossa?

Hopeamarunakin on selvinnyt monesta siirrosta, taas niitä lempikasvejani. Kyllä, on rajatussa kasvualustassa. 

Tarhakullero New Moon on yllättävän sitkeä ja pitkäaikainen kukkija. 

Kultahelokki odottelee vielä loistoaan, mutta nuo nuput ovat hauskat ilmestykset. 

Vuorikaunokki jatkaaaaa kukintaansa edelleen. Tuntuu siltä, että se tietää mikä sitä odottaa. Kukinnan jälkeen juurakon huomattava pienentäminen, alasleikkaus ja siirto uuteen paikkaan. Aivan kuin pitkittäisi kukintaansa juuri sen takia... vai olenko liian kärsimätön?

Tarha-alpi on pihan alkuperäiskasveja. Mukava valopilkku vaikken hirveästi keltaisesta perustakaan. Paitsi että kyllä tuota keltaista pihassani on mm. kullerot, kultahelokki, kultatyräkki... 

Tähkäesikot olivat viime kesän hankintojani. Ne nousivat todella myöhään, niin että luulin jo menettäneeni ne. Tämä yksilö heräsi kuitenkin ensin, suuren lämpimän kiven vieressä ja toinen on hieman hitaampi toisaalla kukkapenkissä. Molemmissa vain yksi kukka, mutta hengissä molemmat! 

Valkoinen särkynytsydän on nyt parhaassa kukassa. Vuosi vuodelta kasvi vaan tuuhistuu. Olen tästä niin onnellinen. 

Punainen särkynytsydän on jo parhaan kukintansa jo kukkinut. Tämä kärsi suuresti kovista tuulista, vikka suojasin sen pionituella. 

Akileijat pihassani saavat jonkin toukan ja nuput nuukahtavat ennen avautumistaan. Häntä ne mokomat eivät vielä ole löytäneet, kun hän piileksii kanadanpiiskun sisällä. 

Meneillään pienimuotoinen viha-rakkaussuhde ukonkellon kanssa. Tahtoo niin kylväytyä, vaikka kuinka yritän katkoa kukkavanat jo hyvissä ajoin. Tämä valkoinen nauttii suuremmasta suosiosta kuin sininen versio. 

Tämä anopilta saatu valamonruusu kukkii vaan niin nopeasti, seuraavana päivänä tämäkin kukka oli karissut pois.

Loistotädyke on vasta muuttanut pihaamme. Ihanaa sinisyyttä penkissä. 

Tänä kesänä kesäpikkusydän on kukkinut erittäin upeasti. Jopa isäntä oli sen kukinnan huomannut. 

Harjoittelin tässä tyttäreni järjestelmäkameran käyttöä. Vielä olen noviisi, mutta enköhän sen hienoudet opi tässä ajan kanssa.  

Mukavaa alkavaa työviikkoa!

Latinaa ymmärrettävästi

Alkukirjoitus:

Tämän piti olla vain lyhyt postaus, jossa esittelen saamani uuden Viljelykasvien nimistön. Mutta sitten latina vei mennessään... Tulos luettavissa alla.

Vihdoin sain postitista käsiini tilaamani puutarha-alan ammattilaisten peruskirjan, Viljelykasvien nimistön. Opin käyttämään kirjaa jo puutarhurikoulun aikaan, niinpä senaikainen painokseni on jo kolmetoistavuotias. 

Tästä voi nettiä luotettavammin tarkistaa kasvien nimien oikeinkirjoituksen. Tutkimustyön myötä tieteellisiin nimiin tulee aika-ajoin muutoksia. Kometoista vuotta sitten muistan pensashanhikin tieteellisen suvun nimen muuttuneen Potentillasta Dasiphoraksi.

Nyt uudesta, tänä vuonna ilmestyneestä nimistöstä löytyi eräs merkittävä nimimuutos. Muutoksen kohtasi kaunis, rakas juhannusruusumme. Sn tieteellinen nimi on ennen ollut Rosa pimpinellifolia 'Plena'. Latinassa 'pimpinella' tarkoittaa pukinjuuren sukua.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pimpinella_saxifraga_

Pukinjuuri on yleinen sarjakukkaiskasvi. 'Folia' tarkoittaa lehteä ja 'Plena' on  täysi. Juhannusruusun nimi on ennen ollut vapaasti latinasta käännettynä 'ruusu, jolla pukinjuuren kaltainen kokonainen lehti'.

Nyt juhannusruusumme nimi on Rosa spinossima 'Plena'. Spinosus on latinaa ja tarkoittaa piikkinen, eli Juhannusruusumme on 'piikkinen ruusu' .

Nimistössä on kiehtova suomi-latina sanasto, jolla voi availla hieman tuttujen kasvien tieteellisten nimien merkitystä. Jos kiinnostaa, voi tästä LINKISTÄ klikkaamalla palata vanhaan postaukseeni tieteellisten nimien sisältämistä tarinoista. Tämä linkki voi avata silmiä näkemään pihasi kasvit ihan uudessa valossa.

Henry Hudson

Yksi suosikkiruusuistani on tarhakurtturuuusu Henry Hudson. Istutimme äidin ruusupenkkiin niitä kaksi yli 10 vuotta sitten.  Se on ollut kiitollinen kukkija lippukesästä. Nyt se on aloittelemassa kukintaa.

Pidän erityisesti niiden nuppuvaiheesta.

Nuput ovat vahvasti pinkkejä aluksi.

Avautuessaan nuppu vaalenee.

Avoimena ruusu on puhtaanvalkoinen. 

Hyvää viikonloppua, mukavia hetkiä puutarhoissanne.

Hetki ennen sadetta

Juhannusruusu on saanut kukkia muutaman päivän poutasäässä. Nyt luvattiin illaksi ja seuraavaksi päiväksi sadetta. Oli siis viimeiset hetket kuvata se kukassa. 

Juhannusruusu on pihan harvoja alkuperäiskasveja. Tämä on puolikerrottu, olen nähnyt kerrotumpiakin juhannusruusuja. Ei ole tietoa milloin se on pihaan istutettu. Talo on rakennettu -28. Ennen lähes jokaisessa pihassa on ollut juhannusruusu. 

Hyvin on jaksanut verrattain vähällä hoidolla kukkia joka kesä. 

Sateen jälkeen oksat nuokkuvat ja terälehtiä karissut... 

Toisten pihoissa

Muutama vilkaisu parille pihalle, jossa piipahdin. 

Ihania kerrottuja ja ei niin kerrottuja akileijoja. 

Sulkaneilikka.

Isolaukka.

Siperiankurjenmiekka.

Iitin Tiltu. 

Ketoneilikka.

Marskinlilja.

Papulanruusu.

Ruusu Tarja Halonen.

Tarhalevisia.

Toisten pihoissa vierailun jälkeen itsellä on paljon uusia kasvien hankintahaaveita...