Näytetään tekstit, joissa on tunniste Toisten pihoissa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Toisten pihoissa. Näytä kaikki tekstit

4. heinäkuuta 2018

Virkistävä sunnuntai

Sunnuntaina vietettiin Avoimet puutarhat -tapahtumaa ympäri Suomea. Kainuussa tänä vuonna oli mukana ainoastaan kaksi kaupallista puutarhaa, Ari Partasen Kauppapuutarha Kajaanissa sekä Perhospuutarhuri Sotkamossa. Oma puutarhani on kaukana esittelykelpoisuudesta ja isäntä on asialle vielä erikseen lämmiteltävä. 



Siksipä päivän ohjelmassa oli neljän tunnin ajomatka, neljään pihaan tutustuminen sekä neljä tuntia kotiin. Kohteeksi valitsin Jyväskylän seudun siksi että tapahtumaan osallistui täällä paljon pihoja ja valitut olivat varsin lähekkäin. Niinpä klo 12-16 välillä ehtisi tutustumaan mahdollisimman moneen yksityiseen puutarhaan, kun kerran sinne asti kerran lähdetään.  Pari pihaa näistä oli tuttuja facesta ja blogista, joten niistä tiesin jo hieman mitä odottaa.

Puutarhoissa oli niin runsaasti vieraita, joten laajojen näkymien kuvaaminen jäi vähänlaiseksi. Mutta muutama kuvallinen makupala kustakin.

1. Hiekkatieltä poiketen, luonnon helmasta löytyi ensimmäinen kohteeni. Piha toivotti jo ennen porttia tervetulleeksi tienvarsi- ja portinpieli- istutuksineen. Takapihalla oli juurivalmistunut kesähuone sekä sen päässä oleva kasvihuone. Runsaita pensas-köynnös-perennaistutusryhmiä ja kierrätysteemaa. Mukavatunnelmainen piha ja pihan omistajat. Pihan vaiheista voi lukea enemmän facebookissa TÄÄLTÄ. Avoimien puutarhojen sivun esittelyyn pääset TÄSTÄ.


Sormustinkukan paras kukinta on meneillään. Pionien seassa ne nousivat näyttäviksi kokonaisuuksiksi. 


Täällä oli hyödynnetty vanhaa pitkin pihaa. Vanhoja työkoneita, heinäseipäitä mm. Nämä vanhat tuolit olivat hauskasti myös uusiokäytössä.


Harjateräksestä oli tehty penkin reunustukia, köynnöstukia jne. Peltitynnyrit oli otettu nerokkaasti istutusastiakäyttöön.

2. Toinen kohde oli muutaman kilometrin päässä. TÄSTÄ linkistä pääset lukemaan, kuinka piha esiteltiin Avoimien Puutarhojen sivulla.


Alas pihalle tultiin pitkin massiivisia puurappusia ja laskeuduttiin suuren lehmuksen alle. Tunnelma oli kuin Etelä-Ranskassa. Muotoon leikattuja lehtipensaita, tuijia ja havuja yhdessä ruusujen ja perennojen kanssa. Lisäksi erilaisia rinnerakenteita, kohopenkkejä ja laatoituksia.


Vasemmalla muotoon leikattua puutarhan osaa. Oikealla on hyötytarhaa rajaava aita.



Itse hyötytarha oli monimuotoinen ja mielikuvituksellinen, hyöty- ja koristekasvit sulassa sovussa. Penkit kohopenkkejä ja välit laatalla. En ole vielä aiemmin tällaista nähnyt. 

3. Kolmas kohde oli rintamamiestalon rinnepiha. TÄSTÄ klikkaamalla näet pihan esittelyn. Pihasta ja talosta on mahdollista lukea myös blogissa Koivurinne 55 lisää.


Suurien puiden alla oli mukavan varjoisaa vaikka istuskelupaikalle.


Pihassa oli runsaasti erilaisia koristeita, lyhtyjä, risutöitä jne. Hyötytarhan laatikkoviljelmä oli rajattu omaksi alueekseen kevyellä puuaidalla.


Betoni- ja luonnonkiveä oli paljon. Tiilirajauksia oli käytetty rajaamassa kätytävän ja nurmikon reunoja. Kasveja oli käytetty runsaasti. Piha on kuulemma vielä kesken, mutta niinhän se on jatkuva projekti tuo pihan rakentaminen.

4. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä tutustumiskohteena oli puutalon monimuotoinen piha. TÄSTÄ pääset lukemaan ihan esittelyn.


Täällä oli runsaasti itsevalettuja, erilaisia betonilaattoja ja -koristeita.


Hyötytarhassa oli käytetty vanhoja räsymattoja käytävän väleissä. Harson alla oli siemenkylvöksiä.


Täälläkin oli harjaterästä käytetty runsaasti köynnöstukina ja muina koristeina. Käytävät risteilivät monimuotoisten ja runsaiden istutusalueiden väleissä.


Perennaryhmät olivat yhtä ilotulitusta ja todellisia runsaudensarvia. Siellä täällä välissä joku juju. Tässä jujuna rautainen perhonen.


Kasvihuoneen edessä oli laatikkotarha jossa hyöty- ja koristekasvit kasvavat rintarinnan. Kasvihuone pursusi erilaisia tomatteja, chilejä ja viherkasveja. Nähtävää tässä pihassa olisi ollut pitemmäksikin aikaa. 

Päivän saalis, fyysinen ja henkinen oli: peräkontillinen taimia sekä Kirsin maalaamama upea katuharja. Suurin oivallus oli rentous ja mielikuvitus istutuksissa. Siihen on itsellä enemmän pyrkiminen ja poispääsy entisen pihasuunnittelijan analyysistä kukinta-aikojen, värien ja lehtimuotojen soveltuvuuksista keskenään. Omaa pihaa katsellaan ehkä nyt hieman vapautuneemmalla fiiliksellä.  


Vielä haluaisin muistuttaa blogini arvonnasta. Siihen pääset osallistumaan TÄSTÄ linkistä. Aikaa osallistua on vain perjantaihin 6.7. asti.

20. kesäkuuta 2018

Vierailulla saksalaisessa pihassa

Pääsin vihdoin tutustumaan ystäväni puutarhan Saksassa. Hän on puutarhaharrastaja, joilla tieteelliset nimet eivät merkitse mitään. Tosin nyt niiden avulla olisimme saaneet kenties löydettyä nimiä minulle vieraille kasveille. Liekö olemassa kasvi- ja puutarhasanaston maailmankielten kääntösovellusta? Nimittäin sellaista olisi nyt tarvittu. 


Pihaan tullessa pensasaitapensas oli jo minulle outo. Hyvin tiiviiksi oli kasvanut leikattuna. Heti porttien sisäpuolella löytyi tuttuja kasveja. En ala kaikkia luettelemaan, tämä menisi silkaksi kasviluetteloksi. Kiveys on betonoitua noppakiveä. Tuolla kun routaa ei tarvitse niin ajatella, piharakentaminen on kadehdittavan helppoa. 


Ihania vihreän eri sävyjä niin ylhäällä kuin alhaallakin. Aina näyttävyyttä ei tarvitse tehdä kukkivilla kasveilla. 


Saksassakin muotoonleikataan ja typistellään puita ja pensaita, enemmän kuin meillä Suomessa, muttei niin paljoa kuin Belgiassa, jossa verailin aiemmin. Kuvan puuta typistellään vuosittain, jolloin se säilyttää tuollaisen tiiviin sateenvarjomaisen kasvutavan. 



Pihdat olivat tosi nättejä leikattuna. Nämä olivat pihassa ihanan tuuheita alas asti.  


Puutarhassa nurmikko on yhtenäinen ja istutukset on sijoitettu kiertämään tontin reunamia. Talon seinän vieressä kiertää isot yhtenäiset istutukset. Ja nurmikko on siinä välissä.  

Tuosta avautui suurempi nurmialue, jonka keskellä oli joku puu... Ei ollut taaskaan yhteistä kieltä.



En tunnista tätä puuta. Komea kukinto taitaa aikanaan tulla. Tunnistaako joku?


Rhodot olivat kukkineet jo toukokuussa. Kukinta oli ollut kuulemma upea. Varmaankin. Ainakin osa rodoista olivat vaikuttavan kokoisia.


Ihanaa vaihtelevaa vihreää! Ja taas kerran tämä puutarhuri tuijotti, osaamatta nimetä tuota kellanvihreää riippuvaoksaista kasvia...


Hortensioissa oli jo kukat hyvällä nupulla. Näitäkin oli runsaasti.


Jaloruusuja oli monenlaisia, rungollisia ja pensastavia, nimet vilisivät ja hävisivät muistista.


Köynnöskuusama oli valtava kukkiessaan seinustalla. Kukinto on kyllä vertaansa vailla.


Tässä on kanukkapensas, jonka nimen sanoivat vain että se on 'Cornus'. Kukat olivat kyllä näyttäviä toisin kuin meidän kotoisilla cornuksillamme, esim. korallikanukalla.




Tontin raja-aita oli häivytetty viehkeästi leikattujen puksipiipallojen, pihtojen ja muun taustakasvillisuuden taakse. Tässä huomion oikeastaan vei pallohortensia ja muut perennat myöhemmin.  

Pihassa oli ajateltu paljon myös talviaikaa sillä erilaisia havuja ja muita ikivihreitä kasveja oli käytetty runsaasti. Suurta perennojen väri-iloittelua ei ollut, vaan hillittyjä vihreitä sävyjä ja erilaisia lehtimuotoja ja paikoin perennojen tuomia väripilkahduksia. 

Ihanan virkistävä vierailu ja ideansiemeniä. Toivottavasti saitte ideoita itsekin. 

27. toukokuuta 2018

Pelargoniailtapäivä



Vierailin lauantaina pelargoniaharrastajan luona ja lumouduin täysin näkemääni. Tämä oli niin ihanaa vaaleanpunaisiin kukkiin hössähtäneelle.

Munankuoripelargoni Sir Gareth. Liekö saanut nimensä Kuningan Arthurin legendan erään Pyöreän pöydän ritarin mukaan?

Etumainen pelargoni on Kaisa Kallio. Presidentti Kyösti Kallion vaimon, suosikkipelargoni. Lehdet ovat kivasti kaksivärisiä.


Elnaryds Miranda on Ruotsalaisen Karin Lund Hansenin jalostama. Ihanan hempeä...

Elnaryds Alexis kuuluu edellä mainitsemani Hansenin jalostamiin. Elnardys-pelargonioita on paljon erilaisia.

Ruusunnuppupelargoni Sweet Jess hurmasi hempeydellään. Lehdet lisäksi kivan kaksiväriset.

Ruusunnuppupelargoni Kronprinsesse Mary on häikäisevän valkokukkainen. Se on nimetty Tanskan kruununprinsessa Maryn mukaan. Itse odottelen vielä tämän kukintaa omalla kuistillani.

Appelblossom Rosebud -pelargoni on vanha lajike 1870-luvulta ja on ollut mm. kuningatar Viktorian suosikki. En ihmettele yhtään. Itse sain nauttia tällaisesta viime kesän, mutta en saanut valitettavasti talvetettua tätä viime talven yli. 

Tämä Quantock Double Dymond -enkelipelargoni oli pienikokoinen, ruukun halkaisija n. 5 cm! Aivan ihanan suloinen näin miniatyyriharrastajan silmin katsottuna. Kasvanee suuremmaksi aikaa myöten. 

Kyllähän se taisi pelargoniakuume todellakin iskeä. Näistäkin näkemistäni monesta tuli suosikkejani ja hankintalistalleni hankittavaksi jossakin vaiheessa. 

13. elokuuta 2017

Lehmuksen kukkien aika

Kävin lomallani Vaasassa ennen koulujen alkua. Huumaannuin siellä lehmusten kukkien makeasta tuoksusta yöllä. 
Olisin voinut vain vaellella tyynessä pimeässä yössä lehmusrivistöjen alla ja vain tuoksutella... 
Äidilläni on pihassaan lehmus, ja kerroin Vaasan kokemuksestani. Hän kertoi, ettei oma puunsa ole koskaan kukkinut.

Lähempi tutustuminen paljasti mukavan yllätyksen. Kukkia löytyi! Lehmus taitaa kukkia nyt ensimmäistä kertaa.  Puu on istutettu noin 12 vuotta sitten.
Pääsimme tuoksuttelemaan kukkia uudelleen.  

Ehkä emme tänä kesänä raaski vähistä kukista tehdä lehmuksenkukkateetä. Mutta ehkä ensi vuonna kokeilisimme. 




Runollinen, ihana voipallo

Kullero (Trollius europaeus) on kuulunut lapsesta pitäen ehdottomiin lempikukkiini. Silloin lähinnä ihailin kulleroita luonnossa. Koti...