Kuulumiset hyötytarhasta

Tämä kevät on ollut aikaisessa, niinpä kasvimaan valmistelu ja suunnittelu alkoi todenteolla jo vapulta. Hieman arastelutti kylvää kun katsoi kalenteriin. Viime vuonna tähän aikaan oli todella kylmää, joten kylvöt tehtiin selkeästi vasta kesäkuun puolella.

Viljelylaatikoissa maa lämpeni tosi nopeasti,  kiitos viime  viikkojen  lämpöaallon. Olen kaivanut muutaman laatikon pohjalle bokashia, joka on muotoutunut meidän viime talven biojätteistä. Hyvin oli lähtenyt kevään tullen multumaan. Muuta lannotetta niiden maa nyt ihan alkuun ei tarvitsekaan. Viime vuonna kaikki kasvoi erittäin hyvin, jopa hieman liiankin.

Ensimmäisenä 14.5. kylvettiin kylmää kestävät porkkana, palsternakka ja tilli. Kirjaan päivämäärän ylös, sillä kylvöt on alotettu ennätysaikaisin tänä vuonna! Kelien pysyessä lämpimänä kylvöjä on tehty vähitellen lisää. Normaalisti olen aloitellut kylvöjä vasta kesäkuun alkupuolella.

Kasvimaassa talvehti hyvin iisopit, sitruunamelissa, salvia ja oregano (kaikki jo kahden talven yli). Yllätyskasveina parissa kohtaa persilja, odotettavissa varmaankin kukintaa. Seuraan mielenkiinnolla. Toinen yllätystalvehtija oli purjo, joka syksyllä oli niin heiveröinen ja jätin sen nostamatta. Keväällä se puski kasvaa entistä vankempana. Tämänkin jätän seurantaan ja katson mitä tekee.

Talvivalkosipulit kylvin syksyllä ja keväällä lähes kaikki kynnet (90%) olivat lähteneet terhakkaana kasvuun. Nyt ainakin lehtiä on tehnyt kunnolla.

Viimeisinä istutuksina viime lauantaina sain kesäkurpitsan, purjot, lehtikaalit, lehti- ja varsisellerit maahan. Samettikukat istuteltiin muiden kasvien lomaan. Istutussuunnitelma muuttui istutustyön edetessä, niinkuin siinä aina käy...

Viimeisenä oli hamppukatteen levitys ja harsot päälle, ettei tuuli pääse riepottelemaan herkkiä taimia.

Normaalisti en levitä katetta, ennenkuin kaikki kasvit ovat itäneet mutta minulla on ollut kuistilla vuoden päivät iso pahvilaatikollinen hamppukatetta ja toivoin saavani sen tyhjennettyä nyt heti. 

Mutta ei, se on niin riittoisaa, että puolet jäi vielä käyttämättä. Jään mietiskelemään laatikolle parempaa sijoituspaikkaa jatkossa ja odottelemaan kasvimaan kasvua!

Hamppukate kasvimaalla, kokemuksia

Viime vuonna käytin ensimmäisen kerran hamppukatetta kasvimaalla.

Tästä pääset kurkkaamaan viime kesäiseen postaukseen asiasta.

Levitin katteen parin-kolmen sentin kerrokseksi kolmeen istutuslaatikkoon.

Katteessa oli karkeampaa ainesta sekä ohuempaa kuitua. Katteen pinnasta muodostui hyvä hengittävä ja kestävä, vaikka sade hakkasi maata joskus voimallakin, kate piti pintansa eikä multa roiskunut. Ohut aines katosi melko pian, mutta se ei vaikuttanut toimivuuteen.  

Kate hoiti tehtävänsä erinomaisesti. Sitä ei tarvinnut lisätä ollenkaan kesän mittaan. Maa pysyi katteen alla kosteana ja kuohkeana. 

Seuraavana keväänä kate oli vielä niin hyvää että keräsin sen toisesta laatikosta tähän valkosipulille. Rinnalle lisäsin hieman uutta katetta. Nyt voi hyvin verrata uuden ja vanhan katteen toimivuutta. Vanha erottuu tummempana.

Kate on hyvin riittoisaa. Kasvukauden edetessä aion kattaa loputkin laatikot hamppukatteella. Toivottavasti se pitää tänäkin vuonna lehtokotilot pois viljelylaatikoista.

Ilmasipuli, suosikkini

Olen vuosia sitten saanut äidiltä muutaman ilmasipulin. Niitä on helppo kasvattaa ne talvehtivat maassa ilman eri toimenpiteitä, ilman peittelyjä. Tätä helpompaa kasvia kasvimaasta saa etsiä, no ehkä raparperi kenties on toinen sellainen.

Ilmasipuli lähtee keväällä versomaan todella nopeasti. Minulla on 6 sipulia ja tilaa ne vievät 60 x  50 cm kasvimaan viljely laatikosta. Sen lehtiä ja voi käyttää sellaisenaan salaatteihin keittoihin. Mutta parasta on sen  ilmaan muodostuvat hauskat pikkusipulit. 

Kesällä se tekee yhden tai kaksi kukkavartta joitten päähän muotoutuu pieniä sipuleita. Sipulit jäävät pienikokoiseksi maksimissaan halkaisija 3cm. Ryppäässä voi olla viidestä kuuteenkin sipulia.

Pienet sipulit ovat kyllä hieman työläitä kuoria syötäväksi. Mutta olen käyttänyt kuitenkin näitäkin aivan normaalisti tavallisen sipulin tapaan. Lisäksi tämä on ihan kiva, huomiota herättävä erikoisuus kasvimaassa.

Satoa tänä vuonna tuli hieman edellisvuotta enemmän, noin 1/2 kg ja sipulit olivat suurikokoisempia. 

 

Yllä tänä päivänä kerättyä satoa kasvimaalta kasvihuoneesta ja kuistilta.

Mitä teen väärin? Kysymys köynnöspinaatin kasvatuksesta

Yhden kasvin kasvatuksessa minua on epäonnistnut jo kahtena vuonna peräkkäin. Pidän pinaatista ja ajatus köynnöstävästä pinaatista oli houkutteleva nähtyäni sen jossakin puutarhablogissa. Minulla olisi valmiina viimevuotinen pajutötterö, jota pitkin sen olisi hyvä kiivetä. Siitä tulisi kasvimaani komea katseenvangitsija! Näin saisin myös tilansäästöä, kun kasvu nousisi ylöspäin. Näin kuvittelin...

Löysin malabarinpinaatin siemeniä paikallisesta puutarhakaupasta. Taimivaihe sujui kitkatta. Kasvua tuli aina ulos istutukseen asti. Kaikki tehtiin pieteetillä, ulkoilmaan karaisut jne. kuistilla. 

Viime vuonnakin sama juttu. Istutuksen jälkeen kasvu lähes pysähtyi. Ympärillä muut kasvoivat, ei malabarinpinaatit. Paikastakaan se ei ole kiinni, kasvimaassa se on kasvanut kahdessa eri paikassa, hieman erilaista multaa sisältävissä laatikoissa. Ja molempina vuosina sen taimia on kasvanut myös valeistutuspenkissä ja olisi ollut mahdollisuus nousta tukiverkkoon. Mutta ei!

Istutin ne tötterön ulkopuolelle tänä vuonna, edellisenä kesänä ne olivat sisäpuolella. Alkukesällä istutuksen jälkeen tänäkin vuonna alkoivat lehdet punertumaan ja paksunemaan, kuin mehikasvin lehdet. Pituuskasvu hiipui.

Elokuussa otetussa kuvassa kasvit ovat hengissä tuolla piilossa. Koko pinaatti on unohtunut mielestä, kun on paljon muuta kasvavaa ja hoidettavaa. Siitä ei ole tullut otettua kuviakaan...

Mutta viime viikolla huomasin pinaatin kasvttaneen ohutta versoa puoleen metriin tukea vasten. Tarkemmin katsottuani huomasin ...

 ...että se oli kukassa! Vieläpä pinkissä kukassa! Pieni ihana lohtu kasvun muuten mennessä mönkään. 

Onko teillä kokemuksia malabarin pinaatin kasvatuksesta? 

En vieläkään haluaisi luovuttaa, vaan mielikuva päässäni vehreästä kasvusta pajutötterössä keskellä kasvimaata on tiukasti päässäni. 

Vinkkejä vastaanotetaan. 

Mukavaa syyskuun ensimmäistä viikonloppua!

Kasvimaan vahti

Eilen kotiin tullessa huomasin naapurin kissavanhuksen kasvimaalla. En ole havainnut kasvimaalla kissankuoppia. Isäntä manaa nurmikolla pensasaidan vierellä olevia kakkareita. Onneksi nurmikko kelpaa. 

Eihän se kissan syy ole kun käy kakilla naapurissa. Omistajahan se kissansa opettaa ja päästää ulos. Minua vain hirvittäisi laskea omaa kissa ulos. Tuossa kadullakin ajavat niin kovaa, jotta eivät ehdi edes siiliä väistää. 

Minä pidän kissoista mutta olemme kaikki sille allergisia. Jäin jututtamaan kissaa. Aiemmin on lähtenyt hyvin nopeasti omaan pihaan.  Siinä mietitään, lähteäkö livohkaan vai...

...sitä tultiin oikein rapsutettavaksi, niin luulin. Haisteltiin tarkkaan ja kun hajut oli rekisteröity jatkettiin häntä pystyssä matkaa kohti kotia kadun toiselle puolelle. Eipä taida olla sinusta enää lintujahtiinkaan, niin kankeaa on kulku. Kunhan edes hajuillasi ja läsnäolollasi pitäisit rusakot poissa...

Kukinnan runsautta hyötytarhassa

Vilkaisu tämänkesäisen hyötytarhan kukkijoihin, sieltäkin löytyi aika runsaasti kukkijoita. 

Omenapuut olivat kukassa kesäkuussa, hieman tavanomaista myöhemmin. Tämän puumme kukinta oli erityisen runsas. Ja nyt syksymmällä, niin sadostakin tulossa ilmiömäinen.  

Toinen puistamme on myöhäisempää lajiketta, sen nuput olivat kauniin pinkkejä. Kukinta ei ollut niin runsas kuin ensimmäisessä puussa. 

Luumukin kukki osin yhtäaikaa omenapuun kanssa. Pihamme luumu on tuotu Laukaasta, jossa emokasvi on menestynyt hyvin ja tehnyt runsaasti juurivesoja. Me olemme pohjoisemmassa V-vyöhykkeellä ja saadaksemme satoa olemme riippuvaisia lämpimistä pitkistä keväistä ja syksyistä.

Toivottavasti saamme tänä vuonna edes muutaman luumun. Viime vuonna sato oli harvinaisen runsas siksi emme odottaneet suuria tälle vuodelle. Mutta ainakin samme nauttia runsaasta kukinnasta.

Mesimarja kukki runsaasti kirsikan kanssa samoihin aikoihin. Satoakin odotetaan, sillä tällä kertaa sekoitettuna useampaa lajiketta, joten ristipölytys onnistuu. 

Siemenestä kasvattamani kuukausimansikat kukkivat vuosi vuodelta paremmin. Ja levenevät jo siten että osa sadosta jäänee piiloon.

Kasvimaalla sitruunamelissa yllätti talvehtimalla ilman suojausta. Nyt tänä kesänä sen kasvu on ollut erityisen runsas ja elokuun alussa aloitti kukinnan, jota en ole koskaan nähnyt. 

Mäkimeiramikin talvehti ilman peittelyitä ja kukinta houkuttelee pölyttäjiä. Tämäkin on kasvanut todella suureksi. 

Yrttitarhan kolmas yllättäjä oli salvia, joka sekin talvehti ja alkoi kukkimaan. Annoin kukkia, koska minun aiemmat salvian kasvatusyritykseni eivät ole edenneet kukintaan asti.

Neljäs talven yli talvehtinut yrttini, timjamikin äityi kukkimaan. Se nyt on jäänyt hieman sitruunamelissan, salvian ja mäkimeiramin jalkoihin. Näitä on joutunut oikein karsimaan. 

Korianterin hankin keväällä ja sekin on saanut kukkia, saanen ehkä muutaman siemenenkin ensi vuodeksi...

Vuosi sitten keväällä kylvin iisoppia ihan etanoiden karkoittamiseksi kasvimaassa. Ja nyt ne kukkivat joko vaaleanpunaisena tai valkoisena.

Chili kukki kuistilla kahdessa ruukussa sekä kahtena taimena kasvihuoneessa tosi runsaasti, jopa niin, että se aika-ajoin pudotteli kukkiaan pois. Satoa on saatu jo pitkin kesää.

Ruohosipulissa kukinta on aina runsas. Kun leikkasin yhden puskan matalaksi kuivattamista varten , piti kukat siirtää maljakoineen kuistille voimakkaan sipulintuoksun vuoksi. Tästä pääset sadon kuivatuspostaukseeni.

Kurpitsan kukat ovat jääneet huonommalle kuvaamiselle, mutta kukkineet ovat ja satoa saatu.

Tomaateissa on ollut kukintaa runsaasti, toivottavasti ehtivät tomaateiksi asti. 

 

Kurkun kukintaa oli mielenkiintoista seurata. Itselle täysin uusi kasvi. Kukan koko oli yllätys, niin puhtaan keltainen ja selkeälinjainen. Satoa tulee solkenaan, kunpa kelit pysyisi lämpiminä...

Paprika jäi kasvihuoneessa kurkun ja chilin nurkkaan rutistamaksi, mutta ehtinyt kukkia sekin, sato jäänee heikoksi puutarhurin mokailujen vuoksi. Tarhuri on ensi vuonna jo hivenen viisaampi.

Härkäpavulle kävi heikosti, mutta viisi vartta lähti kasvuun ja kukintan asti. Joku käy verottamassa kasvien lehtiä, saa nähdä tuleeko satoa. Pavun mustavalkoinen kukka on kiehtova. 

Meksikon minikurkku jäi vain kukinnan asteelle. Kesä ei ollut sille riittävän lämmin avomaalla menestymiselle. Satokin olisi kiva...

Maissi oli kokonaan uusi tuttavuus. Siispä sen koko ei ollut tiedossa ja jo ennen kukitaa se tavoitti kasvarin katon. Siitepölyllään sotki kurkun lehtiä. En hoksannut kopistella niitä tuoreiltaan lehdiltä pois, vaan lehtiin tuli homepilkkuja ja eniten sotkeentuneet lehdet piti poistaa.  

Peruna ruukussa kukki nopeasti. Ihana väri! On siis sadonkorjuun aika...

Kyllä sitä kukinnan moninaisuutta ja kauneutta hyötytarhassakin on, pitää toisinaan vaan pysähtyä ja laskeutua lähelle kasvia huomatakseen sen. Kukinnan lisäksi näissä kasveissa on vielä yksi lisä, saadaan täydennystä keittiökoriin. Tänä vuonna se on ollut poikkeuksellisen runsas ja vaihteleva kasvihuoneen tulon myötä. Osakiitos myös Bokashimullan ja saadun lannoiteveden.