Lahjasiemeniä ja tunnistusapua

 Sain belgialaisilta ystäviltä syntymäpäivälahjaksi hauskan, harrastukseeni liittyvän lahjan. 

Paketista löytyi kunnon työhansikkaat ja rautainen istutuslapio.

Paketissa oli belgiassa yleisesti käytettyjen kasvisten siemeniä. Minulle tutuimpia oli kevätsipulin ja kesäkurpitsojen siemenet.

Sipulin siemenet ovat nauhasiemeniä. Neljä nauhaa riittää yhteensä neljään metriin.

Lähti kerralla kesäkurpitsan tarve. Jokaista väriä ('White blush', 'Atena polka' ja 'Black beauty') on kuusi siementä.

Lisäksi lahjan mukana tuli koko joukko suomalaisessa mittapuussa nähtynä erikoisempia siemeniä. Joukossa oli pussi kaurajuuren siemeniä, vasemmalla. Oikeanpuoleinen siemenpssi on vielä arvoitus. Olisikohan jokin mangoldin tapainen..? 

Tässä on sikurin ja retikan siemeniä. Nimenä tuttu, kasvatettuna ei. Maistanutkaan en näitä varmaan koskaan ole. 

Mukana tuli hieman silmänruokaakin. Kaksi pakettia kukkaseossiemeniä. Toinen näistä on  käännettynä nimeltään 'Kukkaseos-lämpimät sävyt' ja alempi on 'Kesäpuutarhasekoitus'.

Tässä tulkitaan kuvaa, sillä paketeissa ei ollut tietoa, mitä siemeniä ne sisältävät. Kuvasta voisi arvella tässä olevan auringonkukkaa, zinniaa, kehäkukkaa ja ehkä pellavaa. Mikähän lienee tuo tillin näköinen kukinto?

Tästä toisestakin seoksesta en tunnista kaikkea. Kehäkukkaa, kesäharsoa, päivänkakkaraa ja ruiskaunokkia... Muita en tunnista.

Mielenkiintoiseksi nämä kukkaseokset tekee se, että ne ovat kylvetyt jo paperiin. Arkin koko on 60 x 44cm. Arkki levitetään rikkaruohottoman mullan päälle ja arkin päälle sentin verran multaa ja kastellaan. 

Ensi kesänä on siis erilaisia siemeniä kylvettävänä. Siihen mennessä olen varmaan selvillä muutamasta kaurajuuri- retikka-, sikuri, ja tuntemattoman kasviksen resepteistä. 

Jos pystyt auttamaan kasviksen tunnistuksessa tai tunnistamaan kukkaseosten kukkia, olisin kiitollinen. Kiitos jo etukäteen. 

Tässä eräs kasvimaani tämän vuoden kokeiluista rohtosamettikukka aloittelemassa kukintaansa. Ensi vuonna toisenlaiset kasvikset...

Punertavaa kukintaa kuistilla

Kuistille kertyy vuosittain runsaanlaisesti kukkia, vaikka tarkoitus olisi aina niitä vähentää ja siirtää niitä ulos. Tänä vuonna kasveja on tuotu kuistille pakoon hellettä ja rankkoja sateita. Siten ne ovat löytäneet paikkansa ja jäänet sinne. Muutamia kasveja on tuotu kuistilta kuumuutta pakoon hetkellisesti sisällekin.

Maljaköynnös on lahja sisareltani. Minulle uusi tuttavuus. Kukinta jatkuu edelleen ja nuppua riittää. Löytyisiköhän sisältä paikka talveksi?

Kissanhäntä roikkuu kelloköynnöksen yläpuolella ja tekee solkenaan punaisia karvapötkylöitä.

Osa pelargonioista pääsi ukkini tekemään kukkatelineeseen. Teline on viritelty suuren penkin päälle, joten kukat yltää auringonpaisteeseen alahyllyltäkin. Takimmaisena on pieni ja kertaalleen latvottu 'Tant Hanna', 'Kronprinsess Mary' on komeasti kukassa. Sen etupuolella on Princess Maria ja etummaisena 'Anita'

Alahyllyllä on pistokaskasvatuskokeilu kissanhiekassa. Lähinnä punaista 'Mårbacka'a. Palaan ehkä tämän jälkeen takaisin hiekkamultaan. 

Fireworks on nyt parhaassa kukassaan. 

Tässä näkymä kuistin ovelta oikealle. Päätyikkunalla kaksi chiliä, jotka kasvoivat kilpaa vain pituutta, niistä tuonnempana. Etualalla hieman typistetty punainen 'Mårbacka'.

Etuovelta vasemmalle on tällainen näkymä. 

Värinokkonen on tämän kesän uusi tuttavuus. Niiden lehtien väritykset ovat toinen toistaan upeampia. Ylläoleva muuttuu kamerassa tiilenpunaiseksi, mutta on oikeasti punaisempi. 

Tämä värinokkonen pisti silmään pinkillä värillään. Nämäkin yritetään talvettaa sisällä...

Pelargoniat kuuluvat tällekin puolelle kuistia, tässä 'Red Pandora'.

Tämä nimetön pelargonia oli ulkona puutarhapöydällä, nostin sen kuistille sateen uhatessa viikko sitten. Sittemmin se jäi kuistille. Tämän tummaan punaisuuteen ihastuin aikanaan mutta kamera ei saa sitä esille ollenkaan. Nyt saan ihailla sitä joka kerta ulos mennessäni.  

Apen perintövaa'alla kuistin pöydällä on vanhin nimetön pelargoniani.

Keskemmällä pöytää hieman varjommassa on käenkaali (Rosa oxalis 'Triangularis'). Tämän sain postitse eräältä harrastajalta. Tämän lehdet ovat se juttu. 

 Vaaleat kukat vain korostavat lehtien tummuutta. 

Tämän vuotinen inkiväärin kasvatus on hieman menestyksellisempi. Uusia alkuja nousee vieläkin. 

Mummonpalsami ei ole tänä kesänä menestynyt hyvin. On jäänyt tänä vuonna kooltaan pienemmäksi.

Jättikukkainen verenpisarakin tahtoo kärsiä kuistilla kuumuuden vuoksi. 

Kuistilla on  myös kaksi 'Blue Sarah'ia. Toinen on tuotu voimakkaasta tuulesta ja rankkasatesta turvaan kuistille ja sille tielle jäi.

Siinä erilaisia punasävyjä kuistilla. Tämä sävy näyttää olevan vallalla yleensä kasvivalinnoissani. 

Onko teillä muilla suosikkivärejä kukkien suhteen?

Loppukevennyksenä Blue Sarah'in 'tuima, irvistävä nuppu'.

Antoisaa viikonloppua.

Uskomaton tuomi

Tämä kesä on ollut monin tavoin niin erilainen aikaisempiin verrattuna. Pihamme tuomi aloitti kukintansa toukokuun puolen välin tietämillä ja kukinta oli tavanomaisen runsas.

Aiempina vuosina kukinnan jälkeen tuomi on saanut kirva-armeijan niskaansa ja sitemmin alkanut karistaa lehtiään. Tänäkin vuonna olisi luullut niin käyvän, onhan ollut kuuma ja kovin kuiva kesä. Muualla kirvoja on jo riesaksi. Marjoja on tullut aiemmin muutamia sinnetänne. 

Mutta tänä vuonna kaikki on toisin. Tuomemme loistaa vihreillä lehdillään ja mikä kummallisinta, se kantaa mieletöntä marjasatoa! Tämänkin kuvan pisimmän tertun pituus on 20 cm. 

Marjoja on kauttaaltaan täynnä koko puu. Naapurin tuomi tien toisella puolella on ihan normaalin näköinen.  

Marjat ovat kuin pieniä mustia viinimarjoja, hieman totuttua suurempia. Harmi, kun eivät ole syötäväksi kelpaavia. 

Miten teidän tuomienne laita tänä vuonna? 

Taas on se aika vuodesta, että piha leinehtii sembramännyn käpyraatoja sekä muuta käpysilppua. Kaksi oravaa pitää kekkereitä meidän sembroissa. Puiden alapuolella ollessa saa varoa päätään. Sieltä moksahtelee alas niin puhtaaksi syötyjä kuin osin syötyjä oravien otteesta livenneitä käpyjä. 

En ole koskaan saanut kunnolla kuivuneita sembran käpyjä esim. jouluasetelmiin. Oravat ovat pitäneet siitä huolen. 

Täällä tuli kaksi tuntia sitten vartissa vettä kymmenen milliä. Kyllä sitä on pari viikkoa jo odotettukin. Lähden metsästämään lehtokotiloita pihalta, on hyvä kotiloiden keräyskeli, kosteaa ja lämmintä. 

Leppoisaa lauantai-iltaa.

Puutarha postimerkeissä

Suomessa julkaistaan vuosittain kauniita postimerkkejä. Myös puutarhakasvit ovat päässeet aiheiksi. Kuvat on otettu suoraan omasta keräilykansiosta, eikä ole mikään kattava katsaus kasviaiheista suomalaismerkeissä.

Tuberkuloosiliitolla oli vuonna 1958 kolmen postimerkin sarja kukkia. Tässä sinivuokko. Merkkien tuotosta osa meni heidän toiminnan tukemiseen.

Vielä 1981 Tuberkuloosiliitto julkaisi sarjan  kukkamerkkejä. Kuvassa on ihana palleroverenpisara saviruukussa ja ikkunalaudalla. Tukikeppikin löytyy. 

Saman sarjan toisessa merkissä on punainen pelargonia perinteisessä saviruukussa. Pelargoneihin hurahtanut on  ihastunut tähän merkkiin.

Keväiset sipulikukatkin ovat päässeet kuviin. Ellen väärin muista niin nämä on julkaistu pääsiäispostikorttiliikenteeseen kevään korvalla. 

Daalia on kuvattu erääseen postimerkkivihkoon, jossa eri aiheisia merkkejä. Kuva on suoraan käyttämättömästä vihkosta. 

Kasviaiheisia käyttömerkkejä 1991 ja -92. Jälkimmäisenä vuonna siirryttiin ikimerkkeihin. Kukka-aiheita oli näiden lisäksi tuomi, kangasvuokko, kanerva ja horsma ainakin. Nämä on kyllä varmaan kaikille tuttuja. 

Tarhasarjalilja ja lila pihasyreenikin löytyvät  merkkeistä. 

Vuonna -94 julkaistiin suuri postimerkkivihko niittykukista. Mukana siinä oli mm. mäkitervakko, kissankello, keto-orvokki, ketohanhikki, rätvänä jne. Nämä peurankello ja verikurjenpolvi löytyvät useimmiten kuitenkin kukkapenkeistä.

Koivu, mänty ja kuusikin on esitelty, tässä tosin aiheena ollut metsäntutkimus. Mutta pihapuina näitäkin käytetään.  



Tyylitellen piirretty auringonkukka ja kaunis tarhaorvokkikimppu. 

Pionikin on kuvattu merkissä ansaitusti. Merkin esittelyssä ei ollut mainittu pionin nimeä tarkemmin. Olettaisin Sarah Bernhartia? 

Omanapuu- aiheinen merkki on todella kaunis. Yksi suosikeistani.  



Tässä hienostuneessa merkissä on tuoksuherne. Kunpa saisi merkkiin tuoksunkin mukaan. 

Sarjassa viiden sentin merkkejä, aiheena on lemmikki.

Kymmenen sentin merkissä on kuvattu kieloja. 

Onpas se suomalainen puutarhakin saanut oman merkkinsä vuonna -92! Merkissä kuvataan enemmän rehevää hyötytarhaa kasvihuoneineen. 

Sokerina pohjalla. Puutarhurin työkalut ovat päässeet merkiksi asti myös. Tosin postimerkkivihko oli aiheeltaan Suomalainen design. 

Postimerkit ovat usein pelkkä käyttöhyödyke, eikä siihen kiinnitä sen kummemmin huomiota kun että liimaa sen kuoren tai paketin kulmaan. Merkeissä on kuitenkin kauniita kuvia ja tietoa eri aihepiireistä. Se onkin sitten aivan oma maailmansa.

Toivottavasti viihdyit hetken postimerkkien kiehtovassa maailmassa.