Kasvihuone kesäkuntoon

Kasvihuone on minulla nyt toista kesää. Vuosi sitten tähän aikaan kaivelimme vasta pohjia kasvihuoneellemme. Nyt aikainen kevät on jouduttanut kevättöitä mukavasti.  

Kasvualustan vaihdolla aloitettiin 20.5. Uusin pinnasta reilu parikymmentä senttiä multaa. Pohjalle  sekoitettiin kevyesti valmista bokashimultaa. Viime vuonna laitoin bokamultaa reilummin ja tuntui että lehteä teki paljon ja rungot olivat kahden peukalon paksuisia. Nyt hieman maltillisemmin. Muuta lannotusta en anna vielä tässä vaiheesa. 

Kastelujärjestelmä (Blumat) toimi viime kesänä erinomaisesti. Nyt sen virittäminen kävi jo helpommin. Systeemi toimii painovoimalla, vesisäiliö on korkeammalla ja vesi valuu letkuja pitkin tippuyksiköihin. Tippuyksiköitä on yhteensä kaksitoista.

Maahan työnnetään keraamisella lieriöllä varusteltu tippuyksikkö, veden virtaumaa säädetään kääntämällä ruskeasta korkista. Yksikkö määrittelee maan kosteusasteen mukaan kastelutarpeen.  Jokaisen yksikön voi säätää eri kosteudenjakotarpeisiin. 

Minulle ei jää kun toiminnan tarkkailu ja mahdollinen säätö sekä huolehtia että saavissa on riittävästi vettä. Systeemi on nerokas eikä vaadi sähköä. Tämän systeemin avulla, olemme voineet olla  huoletta viikonlopun mökillä. Lämmönsäätelystä huolehtii automaattiluukku. 

Tänä vuonna tomaateista yhtä taimea lukuunottamatta kaikki on omaa tuotantoa. Osa siemenistä on itse kerätty ja osa saatu siemenvaihtokirjeestä.

Tanskan vienti -tomaatin taimet omista siemenistä onnistuivat tänä vuonna hyvin.

Viime vuonna istutin kolmenlaista basilikaa tomaattien juurille kasvariin. Sain erinomaisen sadon. Suurilehtinen basilika kärsi suuresti huonoista säistä ulkona. Tänä vuonna basilika on itsekylvettyä ja kasvatettua. 

Ensimmäiset istutukset kasvariin olivat puutarhamyymälästä hankitut paprikat California Wonder ja edessä Bomber. Viime vuonna en onnistunut paprikan kanss ollenkaan, nyt kokeillaan uudelleen. Oikeassa alakulmassa on lehtiselleri kokeellisesti kasvamassa lämpimässä, toinen yksilö on ulkona kasvulaatikossa.

Runkotomaatti Golden Queen on siemenvaihtokirjeen satoa, viidestä siemenestä iti vain tämä yksi, se riitti. Tämä tekee keltaisia, keskikokoisia tomaatteja. Auringon paahde hiemen ehti polttaa vanhimpia lehtiä, nyttemmin ollut varjostusta. Eipä ole pilvisiä päiviä kovin istutuksen jälkeen ollut. 

Runkotomaatti Laukaus hieman kranttuilee. Tämä tekisi suurikokoisia tomaatteja. Siemenvaihtokirjeen siemenistä. 

Pensastomaatti Tom Tom iti hyvin vaihtokirjeen siemenistä. Vai liekö Micro Tom oikeampi nimi? Nämä itivät niin hyvin, että olen saanut jakaa taimia tutuille. 

Tämä runkomainen kirsikkatomaatti Gardener's Delight kasvoi viime vuonna loistavasti. Todella hyvänmakuiset 3-4cm:n halkaisijaltaan olevat tomaatit. Omat siemenet ei itäneet, tämä on ainoa osto- tomaatin taimi.

Runkotomaatti- Tanskan vientiä on istutettu kaksi kappaletta. Yksi on vielä varalla, jos joku taimista kuolee. Tässäkin on jo mikroskooppiset kukkanuput nähtävissä.

Runkotomaatti Black Pearin hedelmä on väriltään ruskea ja hieman päärynän muotoinen. Mielenkiintoinen tuttavuus. Vaihtokirjeen siemenistä.

Kurkku Euphya oli viime vuonna menestys. Luin silloin jostakin että sen voi antaa kasvaa kaksirunkoiseksi ja niinpä meidän perhe söi omaa kurkkua koko loppukesän ja vielä jaettiin tutuillekin ja yhdestä taimesta. Parempaa kuin kaupan kurkku. Lue viimevuotinen makuarvostelu TÄSTÄ.

Kasvihuone on pihan lempipaikkani. Jos se olisi himpun suurempi hankkisin sinne tuolin jotta siellä voisi istuskella ja nauttia lämmöstä, tuoksusta ja kasvusta. Nyt vaan hurmaannun tuosta kaikesta seisten.

Kuulumiset hyötytarhasta

Tämä kevät on ollut aikaisessa, niinpä kasvimaan valmistelu ja suunnittelu alkoi todenteolla jo vapulta. Hieman arastelutti kylvää kun katsoi kalenteriin. Viime vuonna tähän aikaan oli todella kylmää, joten kylvöt tehtiin selkeästi vasta kesäkuun puolella.

Viljelylaatikoissa maa lämpeni tosi nopeasti,  kiitos viime  viikkojen  lämpöaallon. Olen kaivanut muutaman laatikon pohjalle bokashia, joka on muotoutunut meidän viime talven biojätteistä. Hyvin oli lähtenyt kevään tullen multumaan. Muuta lannotetta niiden maa nyt ihan alkuun ei tarvitsekaan. Viime vuonna kaikki kasvoi erittäin hyvin, jopa hieman liiankin.

Ensimmäisenä 14.5. kylvettiin kylmää kestävät porkkana, palsternakka ja tilli. Kirjaan päivämäärän ylös, sillä kylvöt on alotettu ennätysaikaisin tänä vuonna! Kelien pysyessä lämpimänä kylvöjä on tehty vähitellen lisää. Normaalisti olen aloitellut kylvöjä vasta kesäkuun alkupuolella.

Kasvimaassa talvehti hyvin iisopit, sitruunamelissa, salvia ja oregano (kaikki jo kahden talven yli). Yllätyskasveina parissa kohtaa persilja, odotettavissa varmaankin kukintaa. Seuraan mielenkiinnolla. Toinen yllätystalvehtija oli purjo, joka syksyllä oli niin heiveröinen ja jätin sen nostamatta. Keväällä se puski kasvaa entistä vankempana. Tämänkin jätän seurantaan ja katson mitä tekee.

Talvivalkosipulit kylvin syksyllä ja keväällä lähes kaikki kynnet (90%) olivat lähteneet terhakkaana kasvuun. Nyt ainakin lehtiä on tehnyt kunnolla.

Viimeisinä istutuksina viime lauantaina sain kesäkurpitsan, purjot, lehtikaalit, lehti- ja varsisellerit maahan. Samettikukat istuteltiin muiden kasvien lomaan. Istutussuunnitelma muuttui istutustyön edetessä, niinkuin siinä aina käy...

Viimeisenä oli hamppukatteen levitys ja harsot päälle, ettei tuuli pääse riepottelemaan herkkiä taimia.

Normaalisti en levitä katetta, ennenkuin kaikki kasvit ovat itäneet mutta minulla on ollut kuistilla vuoden päivät iso pahvilaatikollinen hamppukatetta ja toivoin saavani sen tyhjennettyä nyt heti. 

Mutta ei, se on niin riittoisaa, että puolet jäi vielä käyttämättä. Jään mietiskelemään laatikolle parempaa sijoituspaikkaa jatkossa ja odottelemaan kasvimaan kasvua!

Pelargoniailtapäivä

Vierailin lauantaina pelargoniaharrastajan luona ja lumouduin täysin näkemääni. Tämä oli niin ihanaa vaaleanpunaisiin kukkiin hössähtäneelle.

Munankuoripelargoni Sir Gareth. Liekö saanut nimensä Kuningan Arthurin legendan erään Pyöreän pöydän ritarin mukaan?

Etumainen pelargoni on Kaisa Kallio. Presidentti Kyösti Kallion vaimon, suosikkipelargoni. Lehdet ovat kivasti kaksivärisiä.

Elnaryds Miranda on Ruotsalaisen Karin Lund Hansenin jalostama. Ihanan hempeä...

Elnaryds Alexis kuuluu edellä mainitsemani Hansenin jalostamiin. Elnardys-pelargonioita on paljon erilaisia.

Ruusunnuppupelargoni Sweet Jess hurmasi hempeydellään. Lehdet lisäksi kivan kaksiväriset.

Ruusunnuppupelargoni Kronprinsesse Mary on häikäisevän valkokukkainen. Se on nimetty Tanskan kruununprinsessa Maryn mukaan. Itse odottelen vielä tämän kukintaa omalla kuistillani.

Appelblossom Rosebud -pelargoni on vanha lajike 1870-luvulta ja on ollut mm. kuningatar Viktorian suosikki. En ihmettele yhtään. Itse sain nauttia tällaisesta viime kesän, mutta en saanut valitettavasti talvetettua tätä viime talven yli. 

Tämä Quantock Double Dymond -enkelipelargoni oli pienikokoinen, ruukun halkaisija n. 5 cm! Aivan ihanan suloinen näin miniatyyriharrastajan silmin katsottuna. Kasvanee suuremmaksi aikaa myöten. 

Kyllähän se taisi pelargoniakuume todellakin iskeä. Näistäkin näkemistäni monesta tuli suosikkejani ja hankintalistalleni hankittavaksi jossakin vaiheessa. 

Puutarhamyymälässä vain 'katselemassa'

Kesälomani alkoi tänään ja päätin piipahtaa katselemassa lähimpien puutarha-myymälöiden tarjontaa. Hankintoja ei ollut tarkoitus suuremmin tehdä, sillä pihassa ja hyötytarhassa on vielä paljon tehtävää, kylvöjä ja esikasvatettujen taimien istutusta ja kukkapenkkien ruohoamista ja katteitten levitystä.

Siis vain ajan kanssa 'katselemaan' kasvitarjontaa ja suunnittelemaan tulevia ja mahdollisia tulevia projekteja.

Kaikkiaan kiersin viisi myymälää. Olihan siellä paljon yllättäviäkin juttuja, ottaen huomioon pohjoisen sijaintimme V-vyöhykkeellä.

Höyhenpensas ja sen ihanan pörröiset kukat. Talvehtii IV-vyöhykkeillä suotuisilla paikoilla. Meillä V-vyöhykkeellä todella epävarma. 

Kääpiömanteli, IV-vyöhykkeen kasvi. Herätti myymälässä huomion loistavalla kukinnallaan. Meillä voisi mennäkin paksun lumipeitteen suojassa. Viime talvena lunta oli lähes metrin.

Hakuropaju oli yllättävä löytö. Se on I-II -vyöhykkeiden kasvi. Meillä menestyäkseen tuo vaatisi sisällä/kellarissa talvettamisen, ellei sitten joku halua sen vain yhden kesän iloksi. 

Peikonpähkinä on I (II) -vyöhykkeen kasvi. Ei siis todellakaan menesty meillä, pystyyköhän tätä talvettamaan sisällä talven? Ei ole tietoa, eikä ollut myyjälläkään.

Nämä kuitenkin sitten tarttuivat mukaan vaikka katselemaan lähdin.

Lumikärhö (Clematis 'Summer Snow'). Oli toiseksi viimeinen hyllyssä. Taimi oli vielä hyvin terhakka. Aiempina kesinä olen ollut liian myöhään liikenteessä ja jäänyt ilman. Paikka, johon se tulisi vaatii työstöä, mm. pensaan siirto edestä pos. 

Viirukirjokanukka (Cornus alba 'Sibirica Variegata' on ollut jo pitempään haavelistalla. 

Tämä yksilö vetosi kauneudellaan.  Niin muodoltaan kuin lehtien väritykseltäänkin. Toinen myynnissä oleva taimi oli puolet tätä kaunokaista pienempi. Kaunokainen oli pakko ottaa mukaan. 

Oli siinä yksi kukkakin.

Verenpisaroita lähti kaksi, ne tulevat grillikodan puolivarjoisen oven molemmille puolille ruukkuihin. Ihastuin kukan väriin. Lisäksi ne oli helteessä taivasalla rullakossa varjon puolella. Auringon puolella osa oli kuivahtanut. Tämä oli ehkä myös pelastusoperaatio.

Paprikoita lähti myös kaksi yksilöä kasvihuoneeseen. Alunperin haaveilin vesimelonista, mutta nuo nähdessäni suunnitelma muuttui ja kurkku saa seuraksi kaksi paprikaa. 

California Wonder ja

Tässä on toinen,  Bomber. Punaisia paprikoita molemmat.

Se siitä 'katselusta'. Sanalla 'katsella' tarkoitettiin tässä yhteydessä  puutarhamyymälän tuotteiden arviointia ja vastustamattomien tarjousten tai pihaan sopivien erikoisuuksien/ihanuuksien hankintaa silläkin uhalla että pihassa joudutaan hankintojen istuttamisen vuoksi siirtämään muutamaa kasvia ja laajentamaan kukkapenkkiä tarkoittaen usean tunnin raatamista, jota kukaan perheenjäsen ei huomaa ellei siitä heille erikseen mainitse. 

Hamppukate kasvimaalla, kokemuksia

Viime vuonna käytin ensimmäisen kerran hamppukatetta kasvimaalla.

Tästä pääset kurkkaamaan viime kesäiseen postaukseen asiasta.

Levitin katteen parin-kolmen sentin kerrokseksi kolmeen istutuslaatikkoon.

Katteessa oli karkeampaa ainesta sekä ohuempaa kuitua. Katteen pinnasta muodostui hyvä hengittävä ja kestävä, vaikka sade hakkasi maata joskus voimallakin, kate piti pintansa eikä multa roiskunut. Ohut aines katosi melko pian, mutta se ei vaikuttanut toimivuuteen.  

Kate hoiti tehtävänsä erinomaisesti. Sitä ei tarvinnut lisätä ollenkaan kesän mittaan. Maa pysyi katteen alla kosteana ja kuohkeana. 

Seuraavana keväänä kate oli vielä niin hyvää että keräsin sen toisesta laatikosta tähän valkosipulille. Rinnalle lisäsin hieman uutta katetta. Nyt voi hyvin verrata uuden ja vanhan katteen toimivuutta. Vanha erottuu tummempana.

Kate on hyvin riittoisaa. Kasvukauden edetessä aion kattaa loputkin laatikot hamppukatteella. Toivottavasti se pitää tänäkin vuonna lehtokotilot pois viljelylaatikoista.

Ilon aihetta!

Ai että! Pienikokoiset ne on puutarhurin riemunaiheet toisinaan. Ensimmäistä kertaa maaliskuun lopussa kylvetyt ja lumen alle kaivetut perennapotit siemenineen ovat lähteneet itämään! Puolet, siis kuudesta lajikkeesta, kolmen itämistä odotellaan, voivathan ne jäädä itämättäkin. Mutta se ei tätä riemua haittaa. Puolet nyt taatusti onnistui!

Työvaiheista ei tullut otettua kuvia ollenkaan. Odotukset onnistumiseen olivat nollassa. Projekti tuntui niin epäonnostuneelta, kun kylväminen jäi viime tippaan ja kylmäkäsittelyn tekevä lumi suli poikkeuksellisen nopeasti. Lunta kyllä sai kaivaa 80cm verran, ennenkuin maa tuli vastaan. Hyvin purkit saatiin kyllä peiteltyä.

Yllätys yllätys ennen vappua purkkien suojana ei ollut enää ollenkaan lunta, vaan siirsin ne kasvihuoneeseen 'tehohoitoon'. Viikon päästä muutin ne ulos, kun kasvihuoneen 40 asteen lämpötilassa purkit tahtoivat kuivahtaa nopeasti. Niinpä siirsin ne kasvimaalla olevaan kasvulaatikkoon. Tänä iltana siis kurkkasin mitä multapurkeille on tapahtunut. En odottanut yhtään mitään!

Sielläpä oli yllätysten yllätys! Punahattu, nukkapähkämö, ja sormustinkukka olivat itäneet ja useammassa purkissa! Nyt sitten odotellaan taponlehdehteä, valkopeippiä ja loistosalviaa. Sitä enemmän nyt odottelen uusien taimien kasvua, ovathan ne kaikki minulle fyysysesti uusia tuttavuuksia. Toki tunnen kasvit paperilla ja olen käyttänyt niitä tekemissäni pihasuunnitelmissa silloin aikoinaan kun niitä tein työkseni.

Punahatut ovat lähteneet hyvin itämään.

Nukkapähkämöjä.

Sormustinkukan pieni alku, on se siellä!

Tällä hetkellä lentelen pumpulipilvissä onnistumisen johdosta. Kotipuutarhurina olo on niin ihanaa! Pienestä se on iloittava kun on sen hetki. Mummoni sanoi kyllä 'Itku pitkästä ilosta!' Kyllä sitä tullaan vielä alas täältä pilvilinnoista, nautin vielä hetken 😃.

Varaslähtö kesään

Talvi oli todella runsasluminen. Siispä tuntuu ihmeelliseltä, että kevät on niinkin pitkällä kuin se nyt on. Viime viikon hellepäivät ovat edistäneet kevään joutumista. 

Valkovuokot (Anemone nemorosa) ovat kukassa jo näin äitienpäivänä, mikä ei meidän leveysasteilla ole useinkaan tapahtunut. 

Viime vuonna samaan aikaan toukokuussa fiilikset olivat aivan toisenlaiset. 

Palloesikko (Primula denticulata) on intoutunut kukkimaan, nuppuja tulossa vielä lisää. Muukin kukinta on tänä vuonna edellä ja rehevää.

Kevätesikoita (Primula veris) on pullahdellut nurmikosta sieltä täältä. Vielä en ole leviämisestä huolissani...

Scilla (Scilla siberica) on lempikukkiani, ehdottomasti. 

Krookusten (Crocus vernus) valkoisuus on niin kaunista, helteellä niistä oli lyhytaikainen ilo. 

Keltainen krookuspuska vaan tuuhistuu ja leviää. Ehkä pitäisi pian jakaa sipulit.

Helmililjoja (Muscari armeniacum) istuttelin syksyllä lisää, sieltä nekin nyt vaan nousee.

Helmihyasintti on tämän kevään uusi tuttavuus, syksyn istutuksia tämäkin.

Tulevaan kesään on otettu pieni varaslähtö. Taitaa olla tulossa pitkä kesä!