Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuukausimansikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuukausimansikka. Näytä kaikki tekstit

2. elokuuta 2018

Nyt ei kotipuutarhan hedelmillä juhlita


Tänä vuonna emme suuremmin pääse oman pihan hedelmiä nautiskelemaan. Luumumme teki viime kesänä suunnattomasti luumuja, mutta ne eivät valitettavasti ehtineet kypsyä. Se riski meillä V-vyöhykkeellä on, aina satoa ei saada. 

Tänä vuonna puu jaksoi tehdä vain muutaman raakileen. Nyt nämä vähäiset ehtivät kypsyä, kun on ollut näin lämmintä. 

Molemmat pienet omenapuumme tekivät viime kesänä satoa hyvin. Tänä vuonna olen pystynyt kuvaamaan kahdella kuvalla koko tulevan omenasatomme. Lisäksi nämä omenat kasvavat puussa, joka on kuivunut jo puolittain kuorivaurion vuoksi. 

Ei tarvitse tänä vuonna soseuttaa eikä kuivata. Saamme isännän kanssa molemmat syödä yhden. 

Jotain makoisaa kuitenkin saamme. Kuukausimansikka on tehnyt läpi kesän satoa, kun on kasteltu kasvustoa tasaisesti.

Erilainen sato olisi tulossa mansikkapinaatista (marjasavikka). Lehtiä olisi voinut käyttää ennen kukintaa pinaatin tapaan, mutta annoin kasvin kasvaa rauhassa. Punaiset marjat olisivat syötäviä, emme ole vaan vielä rohjenneet maistella. Odotellaan josko kypsyisivät vielä paremmin...

Tässä vielä lisää nuppuja, jotka punertuu. Satoa tässä siis luvassa vielä pitkään tai ainakin silmänruokaa. 

Kasvihuoneen lemmikkini, uusi kokeiluni, on ollut vesimeloni. Sen pölytys ei onnistunut pitkään aikaan. Hedekukat kukkivat alkuun kaikki yhtäaikaa ja emikukat erikseen. Otin ystäväni neuvon mukaan hedekukkia rasiaan ja olin menossa muutaman päivän päästä kasvihuoneeseen pölyttämään käsin paria avoinna olevaa emikukkaa, kun huomasin tällaisen pienen pallukan. Myöhemmin kolme muuta. Ollaankohan jo hieman myöhässä? 

Tämän hetkinen silmänruoka ja toisenlainen herkkupala on Lilja 'Elodie'. Viime syksynä istutettu, kivuus hieman runnellut, mutta kukkii kuitenkin. 



 Puutarhanhoito on siksi mukavaa ja haasteellista, kun kaikki ei mene aina suunnitelman mukaan. Tulee negatiivisia kuin positiivisiakin yllätyksiä. Yleensä jäämme kuitenkin plussan puolelle, niin taidamme nytkin jäädä tässä postauksessa. 

10. syyskuuta 2017

Toivotaan, toivotaan

Tämä kesä on ollut kaikkinensa kummallinen. Kevään ja alkukesän kylmyyden jälkeen kasvukausi on ollut pari viikkoa myöhässä. Tänä vuonna kasvu ei ole kirinyt, kasvukausi edelleen myöhässä vielä syyskuussa. 


Valkolumimarja (Symphoricarpus albus) ehtii harvemmin marjomaan meillä normaalinakaan kesänä. Nyt syyskuussa tilanne on tämä. Paljon nuppuja ja kukkia vielä, mutta pölyttäjien määrä vähenee kylmien tultua. 


Kuukausimansikkakin (Fragaria vesca 'Rugen') intoutuu kukkimaan ja marjomaan vasta nyt viileiden kelien aikaan. 



Äitienpäivähortensia (Hydrangea) on ulkona kärsinyt viileästä kesästä. Uusi kukinta ei taida ehtiä valmistua.


Viime kesänä saatiin mukava luumusato (Prunus domestica). Tänä vuonna kukinta oli myöhässä, mutta satoa näytti tulevan mukavasti. Kuva on otettu elokuun puolessa välissä, raakileet edelleen nyt kuukausi myöhemmin saman kokoisia.

Nyt vaan toivottaisiin pientä ihmettä. Tarvitsisimme lämmintä, pitkää syksyä, jotta saisimme nauttia vielä hetken kuukausimansikoista ja että luumut ehtisivät kypsyä. Lämmin pitkä syksyn aikana valkolumimarjan kauniit marjat ehtisivät valmiiksi ennen lehtien putoamista. 

Onko teillä samankaltaisia kokemuksia kasvukauden myöhäisyyden vuoksi?

Runollinen, ihana voipallo

Kullero (Trollius europaeus) on kuulunut lapsesta pitäen ehdottomiin lempikukkiini. Silloin lähinnä ihailin kulleroita luonnossa. Koti...