31. heinäkuuta 2017

Heinäkuun loppu kasvihuoneella

Kasvihuoneessa on tapahtunut ilahduttavaa edistymistä kasvussa. Eletään heinäkuun viimeistä päivää. 


Maissi on venähtänyt jo kattoon.


Maissin kukinto lähempää.



Toinen maisseistani näköjään kukkii kuten heinät, siitepöly varisee koskettaessa pölypilvenä. 



Lehtihankoihin on tullut lehtiruusukkeet, ilmeisesti näihin on tulossa maissintähkät... 

Maissin kasvun seuraaminen on  uutta ja tosi mielenkiintoista minulla nämä ovat ensimmäiset kasvatuksessa.


Tomaatit on kasvaneet jo kattoon. Latvat on pitänyt katkaista kaikista neljästä. 


Kirjava tomaatti 'Red Zebra' näyttää kirjavalta jo raakanakin. 



'Tanskan viennin' ensimmäisten terttujen tomaatit punertaa.


Uutta kukkaa vielä tulossa melkoisesti. Latvojen typistämisien jälkeen kasvu keskittyy onneksi hedelmiin...


Ruukkutomaatin lehtiä on pitänyt poistaa, että tomaatit pääsee kasvamaan. 


Chili punertaa jo kärjestään. Kuistilla kasvavat saman lajikkeen chilit ovat ihan vihreitä vielä. 



Kurkku on ollut yllätys tuottavuudessaan. Yhdestä kasvista olen saanut jo syödä monta kurkkua.

Lisää on tulossa siihen tahtiin, että kurkun syönti alkaa käydä pian jo työstä vaikka olemme lahjoittaneet muutaman sukulaisille. On varmaan katseltava jo kurkkupikkelsien ohjeita.


Paprika on nurkassa hieman piilossa ja piilottelee tuotoksiaan.



Basilikat ovat kasvaneet tomaatin juurella todella hyvin.


Tämän aamun satoa kasvihuoneesta ja kasvimaalta.

30. heinäkuuta 2017

Arvonta suoritettu



Blogini ensimmäinen arvonta on suoritettu. Julkistaminen viivästyi työkiireiden vuoksi.


Onnettarena toimi tyttäreni.


Arpaonni suosi Sirkkulia, Onnea onnekkaalle! Postia Sirkkulille on tulossa.



29. heinäkuuta 2017

Sembramännyn ihanuus ja ei niin ihanuus

Pari kokemuksen sanaa sembramännystä...


Pihassamme on kaksi verraten suurta sembramäntyä, aiempien asukkaiden istuttamat. Ne on aikanaan istutettu selkeäati tekemään näkösuojaa pihaan. Nyt niistä ei ole näkösuojaksi vaan varjostavat pihaamme tuolla kohdalla puolesta  päivästä eteenpäin

Puiden sijainti on kymmenen metriä pääovesta. Sen lähietäyydessä on  myös oleskelualueemme istutusryhmä ja kiveystä 50 neliötä.

Puut ovat talvella ihanan vihreät. Mutta...

Niinkuin kuvasta näkyy,  niin alkukesästä kuin syksylläkin saamme haravoida säkkitolkulla neulasia.


Tässä puumme vastavaloon kuvattuna talomme nurkalta.  Ne näyttävät harvemmilta kuvassa valosta johtuen.

Tänään puiden alla kaivon kannella olevaa onnenapilaa kastellessa havahduin pihan rosksisuuteen. Ja totesin taas tämän ajan vuodesta koittavan.

En koskaan saa kunnon sembramännyn käpyjä esim. jouluistutuksiin... sillä oravat pitävät käpyjen siemenistä ja syövät ne suihinsa muutamassa viikossa.


Oravan oiva herkkupala on pudonnut kesken aterian.


Luonnonkivilaatoituksen raot ovat täynnä neulasia, männyn kukintoja ja oravien tekemää käpysilppua. Edellisestä lakaisusta pari viikkoa. 



Kaivon metalliselle kannelle kertynyttä irtoroskaa. Kun lakaiset sen, se on pian saman näköinen.



Oravat pudottelevat tai niiltä maahan.  Niin kuin tässä on kesken jäänyt käpy.



Nurmikko puiden alla on tämän näköinen. Haravointijätettä kertyy puista useampi jätesäkki vuodessa.

Ei tässä olisi muuten mitään valitettavaa ole, hienot on puut. Mutta en suosittele kenellekään  sembramännyn istuttamista lähelle sisääntuloa, ulko-oven tai oleskelualueen läheisyyteen. Lisäksi vältyt ikäviltä pihkatahroilta tai kengän pohjaan tarttuneilta pihkaroskilta.

25. heinäkuuta 2017

Harjaneilikka yllättää

Harjaneilikka on minulle uusi tuttavuus. Olen saanut ihailla niitä vain toisten pihoilla.


Vuosi sitten hankkimamme kesämökin pihalta löytyi jo silloin muutama harjaneilikka. 


Se oli melkoinen yllätys. Tontti oli muutoin lähes luonnontilassa.


Säästettävät kasvit oli merkittävä erikseen, ettei mies viikatteinen olisi leikannut niitä pihan niittyä siistiessään... 


Mies osasi väistellä viikatteensa kanssa ja viime kesänä näkyi kahden värisiä kukkia. 


Annoimme kukkien kukkia rauhassa emmekä tehneet paikalla mitään muita hoitotoimenpiteitä kuin jonkin verran ruohontaa.


Varmaan vuosien varrella siemenpankkia on kertynyt ja pienimuotoinen kitkeminen auttoi, sillä tänä kesänä niitä nousi huomattavasti enemmän. 


Tarkemmin kukkia ihaillessa huomasinkin värivalikoiman laajuuden.


Kukkia oli niin yksinkertaisen mallisia, hieman kerrottuun taipuvaisia kuin erilailla pilkullisiakin.


Tämä olikin tosi hauska ja yllättävä havainto. 


Ensi kesänä voimme odottaa edelleen suurempaa kukkamerta.


Pari taimea lähti kaupunkiin omaan kukkapenkkiinkin. 


Mökille en kuitenkaan halua erillisiä kukkapenkkejä, vaan toivomme että saamme ihan oman niityllisen harjaneilikkaa. 



Pitäisi vaan nyt tuon viikatemiehen kanssa neuvotella niitylle rauhoitetun alueen rajat. 



Niin ja vielä...

Saunamökin terassin nurkalla ollut juhannusruusu on myös entisen omistajan istutuksia. Ruusu on kasvanut (lue: ollut hengissä) vuosia osin puiden varjostamana ilman hoitoa savikossa. 

Viime kesänä raivasimme pusikkoa rannasta avaten maisemaa järvelle. Nyt ruusu palkitsi yhden oksan laajuisella kukinnalla ja kolmella uudella versolla. 

Siinä mökkikuulumisia tällä hetkellä.



23. heinäkuuta 2017

Arvontapäivä lähestyy


Vielä on mahdollisuus osallistua blogini ensimmäiseen arvontaan. H-hetkeen on kolme päivää aikaa. Osallistumaan pääset helpoiten joko TÄSTÄ linkistä tai klikaten kuvaa tuossa oikean puoleisella palstalta. 





21. heinäkuuta 2017

Henry Hudson

Yksi suosikkiruusuistani on tarhakurtturuuusu Henry Hudson. Istutimme äidin ruusupenkkiin niitä kaksi yli 10 vuotta sitten.  Se on ollut kiitollinen kukkija lippukesästä. Nyt se on aloittelemassa kukintaa.

Pidän erityisesti niiden nuppuvaiheesta.


Nuput ovat vahvasti pinkkejä aluksi.


Avautuessaan nuppu vaalenee.


Avoimena ruusu on puhtaanvalkoinen. 

Hyvää viikonloppua, mukavia hetkiä puutarhoissanne.

Perhoset puutarhassa

Puutarha , joka on rikas kasvustoltaan, tarjoaa suojaa ja ravintoa monille erilaisille perhoslajeille. Niittykasvit houkuttelevat kotipihal...