20. lokakuuta 2013

Kelloköynnös korkeuksissa

Kasvatin muutaman kelloköynnöksen, kuten monena vuonna aiemminkin. Omani parvekkeella ja ruukuissa eivät suostuneet tai ehtineet kukkimaan. 



Annoin äidilleni taimista kaksi.



Se ei tarvinnut mitään tukiverkkoja. Itse nosti itsensä korkeuksiin. 



 Toinen lähti kiipämään kohti korkeuksia. Ja ensimmäiset kukatkin se teki vasta yli kolmen metrin korkeuteen, kuin kiusallaan.


Kasvupaikka kelloköynnöksellä on vanhana navetan seinusta, jota on lannoitettu menneinä vuosikymmeninä palaneella karjanlannalla. Ilmansuunta on etelä-lounaaseen.

Kasvi jaksaisi kasvaa porskuttaa edelleen, mutta ensinnäkin navetan katto tulee vastaan viidessä metrissä ja syksy menossa jo lokakuussa.

1. lokakuuta 2013

Uusi kasvituttavuus, Valkokletra

Törmäsin tässä viime kuussa taimimyymälässä minulle täysin uuteen kasviin. Hyllyssä pensaan valkoinen, tähkämäinen kukintao herätti ansaitun huomion. Samassa ilmassa leijui kukinnon miellyttävä tuoksu. Taimen kohdalla luki Valkokletra (Cletra alnifolia 'Hummingbird'). Nimi ei sanonut minulle, puutarhurille mitään! Siispä alettiin kaivelemaan tietoa... Mutta sitäpä löytyikin tosi niukasti....





Valkokletra on pyöreähkö ja tiivis pensas. Korkeutta pensaalla on 60-80 cm. Lehdet ovat kiiltävät ja tummanvihreät. Kukinnot ovat tähkämäisiä pajuangervon kaltaisia, yksittäiset kukat avautuvat tyvestä kärkeen päin. Kukinta-aika on verraten pitkä heinä-elokuun aikana. Tuoksuvat kukinnot houkuttelevat perhosia. 'Hummingbird' on valko- ja 'Ruby Spice' on vaaleanpunakukkainen.
Valkokletra viihtyy luetun perusteella parhaiten hieman kosteassa ja valoisassa paikassa, sietää puolivarjoa. Menestysvyöhykkeeksi mainitaan I-III(IV), joten meillä V-vyöhykkeellä hieman epävarma menestyjä. Hyvin suotuisalla, suojaisella paikalla vois hyvinkin menestyä.


 

Mitähän tässä pensaassa on erikoista, kun siitä on vaikea saada tietoa? Vai onko se niin uusi, ettei kirjallisuuskaan sitä vielä tunne? Viljelykasvien nimistöstä sen kyllä löytää. Tuntuu niin kiehtovalta vaihtoehdolta, että saatanpa kokeilla ensi kesänä, vaikka onkin täällä pohjoisessa hieman arka. Lieneeköhän kenelläkään kokemusta valkokletrasta?

2. syyskuuta 2013

Viherverhot keittiön ikkunassa


 Kasvatin siemenestä muutaman kelloköynnöksen ja istutuin ne suuriin ruukkuihin  kiipeämään pajutötteröitä vasten.



 Ne lähtikin kiipeämään parvekkeen kattoon asti, lämmittimen ympärille. Minulla olis siten keittiön ikkunassani sekä sivu- että yläkappa.







Kukkimaan tämä ihanuus ei ehtinyt, mutta oli siitä viherverhona kuitenkin suuri ilo. 

25. elokuuta 2013

Verenpisara poksuteltavissa



Mummollani oli aikoinaan tällainen verenpisara. Hän oli siitä hyvin tarkka, lapset eivät saaneet koskea siihen... palleroverenpisara...


... ukki oli aina kovin leikkisä kun töiltään ehti, hän neuvoi meille kuinka saadaan mukava poksahdus, kun puristetaan pallomaista suurta avautumaisillaan olevaa nupua ...


... mummo koetti varjella sitä meiltä lapsilta, koska me saatettiin ukin neuvomana käydä salaa poksuttelemassa nuppuja, POKS POKS...!


Nyt ei vain raski poksutella. Enkä ole edes omalle tyttärelleni tuota neuvonut.

20. heinäkuuta 2013

Varjoliljan ihanuus


Varjolilja  on tuotu äitini pihaan kymmenen vuotta sitten. Täällä sen kukkii vuosi vuodelta leveämmällä ja uusina jakotaimina.





Tänä vuonna nousi yksi mutatoitunut kasvi.








25. kesäkuuta 2013

Perhoset puutarhassa

Puutarha, joka on rikas kasvustoltaan, tarjoaa suojaa ja ravintoa monille erilaisille perhoslajeille. Niittykasvit houkuttelevat kotipihalle lajeja, joille keto on luonnollinen elinympäristö. Muun muassa mäkitervakko, ketoneilikka ja kangasajuruoho ovat kauniita perhoskasveja puutarhan istutuksissa. 

Kukkivat ja tuoksuvat kasvit, kuten syreenit, jasmikkeet ja värimintut houkuttelevat myös. Yrtit ovat hyviä mesikasveja ja myös koivu sekä muut mahlapuut ovat perhosten suosiossa.
Useimpien päiväperhosten värinäkö on erinomainen. Ne erottavat hyvin esimerkiksi kasvien punaiset kukinnot. Niiden värinäkö poikkeaa kuitenkin siitä, mitä ihminen näkee. Vaikka kasvien kukinnot olisivat ihmissilmään vaatimattoman näköisiä, ne saattavat olla parhaita mesikukkia perhoselle.





Perhoset suosivat tiheitä kasvustoja, joissa ne voivat siirtyä helposti kukasta toiseen. Kun kukkaryhmässä on eri aikaan kukkivia mesikasveja, puutarhassa riittää mettä koko kesäksi. Perhoset palkitsevat puutarhurin pölyttämällä kasvillisuutta.
Perhosten houkutteluun tarvitaan myös muuta kasvillisuutta, rikkaruohoja. Niiden voi antaa kasvaa puutarhan reunoilla, kompostin vierellä tai takapihan syrjäisimmällä paikalla. Nokkonen, pietaryrtti ja karhunputki ovat monien perhostoukkien ravintoa. Vaikka rikkaruohojen kitkeminen on tärkeää, on hyvä muistaa, että ilman toukkia ei ole perhosiakaan.
Parhaimpia mesikasvilajeja puutarhan:
akankaalit, asterit, kaunokainen, kaunokit, ohdakkeet, vuohenjuuret, iisoppi, ruusuruohot, tuoksuherne, salviat, törmäkukat
Muita perhosten suosimia mesikasvilajeja:
tähtiputket, laukkaneilikat, härkit mm. hopeahärkki, neilikat, piikkiputket, harsokukat, ikiviuhkot, tervakot eli käenkukat
Toukokuussa kukkivia mesikasveja:
pitkäpalot, tarharistikki, kevätvuohenjuuri, keväällä kukkivat esikkolajit, idänsinililja


Kesäkuussa kukkivia mesikasveja:
ruohosipuli, sammalleimu keltapäivänlilja, mirrinminttu, pihasyreeni, puistosyreeni
Heinäkuussa kukkivia mesikasveja:
isokaunosilmä, punahattu, iisoppi, ruusuruoho, laventeli, varjolilja, rantakukka, mäkimeirami, valkokukkainen syysleimu, loistotädyke, ajuruohot, mooseksenpalavapensas, kamtkatsanmaksaruoho




 


 Myöhemmin kukkivia mesikasveja:
piikkiputki, punatähkä, punaväriminttu, ryytisalvia, kaukasiantörmäkukka, piisku, turkestaninmaksaruoho, malva, malvikki, punahattu, sinipallo-ohdake, purppurapunalatva, syyshohdekukka, nauhukset, valkoalpi, syysmaksaruoho



Perhoskukat kasvavat parhaiten aurinkoisella, lämpimällä ja kuivalla kasvupaikalla, jonka maaperä on multainen, usein kalkkipitoinen. 

Jos on kiinnostunut perhos- ja mehiläispuutarhan perustamisesta, mutta maaperä onkin kylmä tai savinen, voi valita aurinkoisen kohdan ja rakentaa siihen koholla olevan sorapenkin mullasta johon on lisätty dolomiittikalkkia ja näin saada hienon ympäristön perhosille. Vielä muutama suuri kivi auttaa varastoimaan auringon lämpöä.



Toisten pihoilla kesäkuussa


Taas kamerani kanssa äitini pihassa maalla. Kullero hurmaa aina.


 Hankin äidille Tiarellan hiljakkoin, hyvin näyttää menestyvän. Jospa jossakin vaiheessa saisi raapastua jakotaimia.



Valkoinen kesäpikkusydän, ei joka pihassa.


Kultatyräkki on alkukesän suosikkejani, tosin on kova siementämään joten taimia tarjolla joka sormelle.


Perennapenkkiä läpikäydessämme päivänliljan varjossa vilvoittelikin  jäniksenpoika. 






16. kesäkuuta 2013

Piharemppaa 2 osa

Ystäväni pihassa aloitettiin pääoven edustan remontti. Itse olen osallisena suunnittelussa ja osin toteutuksessa.

Pääoven edessä ei ollut kunnon laatoitusta, vaan epämääräinen rikkaruohottunut sepeli. Lähellä ovea oli suuri pihasyreeni ja sen juurella jonkun verran perennaa.


Tässä vilahdus ryhmästä viime kesän puutarharyhmän laatoitusprojektin ajalta.


 Pihasyreeni leikattiin alas, tässä kaivinkone on kaivamassa juurakon pois ja siirtämässä sen takarajalle. Kaivettu paikka näkyy kaivinkoneen kauhan vieressä. Käsipelillä sitä ei olisi saanut siirrettyä.


Samalla kaivatettiin pohja tulevaisuudessa rakennettavalle grillikodalle. Suunnitelman mukaan kannattaa teettää jo tämäkin tulevaa ajatellen. Jatkossa tuohon ei enää koneella pääse. Nyt sai maanvaihdot tehtyä helposti.


Siten alettiin kaivaa oven eteen 40 neliön laatoitusta. Pohjamaa on erittäin routiva, joten kaivettiin reilusti. Tämä on kuvattu portailta ja tunnelma kaoottinen, tuleekohan tästä mitään?


Siellä tuli routa vastaan, oli kovaa kaivettavaa, vaikka elettiin kesäkuun alkua.


Ennen on tienpohjiin ennemmin upotettu suuret kivet, kuin lähdetty niitä kuljettamaan pois. Ilmankos piha on ollut kuin vuoristorata keväisin. Kaunein kivi nostettiin tulevaan perennapenkkiin odottelemaan. Eikä tätäkään kiveä käsipelillä olisi siirrelty.


 Muutama kivi nostettiin talon edestä ja pihaantuloväylältä. Onneksi pihasuunnitteluasiakkaani sattumoisin tarvitsi suuria kiviä pengerrystä varten. Hän haki ne pois.



 Laatoitus seuraavaksi.


 Tästä se lähti. Projekti jatkuu. Piharemppaa osa 3 tulossa pian.


Perhoset puutarhassa

Puutarha , joka on rikas kasvustoltaan, tarjoaa suojaa ja ravintoa monille erilaisille perhoslajeille. Niittykasvit houkuttelevat kotipihal...