11. elokuuta 2010

Taimien hankinnan ABC

Kolumni KotiseutuPlus lehdessä 11.8.2010

Kasvien syysistutusaika alkaa olla pian ajankohtainen. Istutuksia voi huoletta tehdä koko kasvukauden loppuun. Pihan istutustarpeet, ’aukkokohdat’ puutarhassa ovat näin syyskesästä tuoreessa muistissa. Istutuksien paikat on helppo arvioida muun kasvillisuuden ollessa täydessä koossaan. Syksyn sateet, yökaste sekä kostea, viileä ilma edesauttavat istutuksen onnistumista.


Kasvien hankkiminen puutarhaan vaatii rahallista panostusta, siksi taimien ostossa on syytä varmistua, että saa rahoilleen parhaan vastineen.

Hyvän taimen tunnistaa sen tasaisen vihreältä lehdistöltään. Uuden vuosikasvun määrää osoittaa kasvin elinvoimaisuuden. Multapaakun tulee olla kostea. Sen huomaa ruukun painosta, nimittäin kostea multapaakku on painava.


Vältä ostamasta nuutuneita, kellastuneita kasveja(en tarkoita ruskaväriä). Kevyt ja kuivuuttaan ruukun reunoilta irronnut multapaakku kertoo kasvin kärsineen kuivuutta jo pitempään, tällöin juuristovaurioita on päässyt syntymään. Kuivuneet, katkeilleet oksat, kertovat taimen tilasta oman tarinansa.

Kasvihankinnoissa kannattaa kiinnittää huomiota myös astiataimen ruukun kokoon. Mitä pienempi ruukku, sitä pienempi, nuorempi kasvi on. Pienen kasvin kasvaminen oikeaan kokoonsa vie useamman vuoden. Suuremman kokoluokan taimi voi olla hieman hinnakkaampi, mutta se kasvaa nopeammin lopulliseen kokoonsa. Kuvitella voi, kuinka paljon enemmän juuria mahtuu 3 litran ruukkuun 1,5 litran sijasta.


Oikeita hankintoja tehdessä on syytä muistaa myös meidän pohjoinen sijaintimme V-menestysvyöhykkeellä. Suurten vesistöjen ja ilmaston muuttumisen myötä meillä menestyy myös IV merkinnällä varustettuja kasveja. Taimien kotimaisuus ja paikallinen tuotanto varmistavat kasvien menestymisen karuissa oloissamme.

Meidän etunamme täällä pohjoisessa talvella on peittävä ja paksu lumipeite, joka suojaa etenkin arkoja perennoja, matalia pensaita sekä havuja. Meillä menestyy sen ansiosta jopa matalat II-III-vyöhykkeen kasvit.


Kasvien menestymiseen vaikuttaa myös moni paikallinen tekijä. Etelärinteellä tai muuten suotuisalla paikalla menestyvät aremmatkin kasvit. Näin voi oman pihansa tuntien hankkia eteläisempien vyöhykkeidenkin kasveja! Tiedän Kuhmossa kasvavan hevoskastanjan, jonka menestysvyöhykemerkintä on I-II(III), Kajaanista löytyy mm. koreaonnenpensaita(III) ja Puolangalla satoisa Valkea kuulas-omenapuu(III)! Jos ei ole varma pihansa ilmasto-olosuhteista, kannattaa pitäytyä IV-V-vyöhykkeiden kasveissa, silloin onnistuu varmemmin.


Tärkeintä kuitenkin taimihankinnoissa on se, että olet itse ostokseesi tyytyväinen ja olet valmis näkemään vaivaa istuttamalla se hyvin. Se voi ensi kesänä palkita sinut runsaalla kasvulla! Toivo kasvusta on puutarhurin kantava voima.

9. elokuuta 2010

Mesimarjakokeilu

Olimme kuulleet mesimarjan viljelykokeiluista. Teimme koeistutuksen pari vuotta sitten siirtämällä luonnosta mesimarjamättään omalle kasvimaalle.



Parissa vuodessa se on levinnyt siinä määrin, että kasvusto piti rajata. Nyt mesimarjaa joudutaan kitkemään jo kasvimaasta. Siinä muuttuu kasvi heti rikkaruohoksi rajauksen ulkopuolelle jouduttuaan!



Kukinta on ollut runsasta, mutta vain osaan kukista tulee ja on tullut marja. Ollaan päästy jo marjan makuun.


Kasvusto on ilmeisesti liian rehevää, sillä pohjamaa on vanhaa peltoa. Mesimarjalle ei ole tehty mitään, eikä tulla lannoittamaan edelleenkään. Ei oteta paineita, sillä on tila kasvaa rauhassa ja on mukava seurata tilanteen etenemistä jatkossakin.

6. elokuuta 2010

Pujosotaa

Kolumni KotiseutuPlus-lehdessä 4.8.


Komealupiini, kurtturuusu, jättipalsami, jättiputki, tutun kuuloisia nimiä. Kyseiset kasvit kuuluvat niin kutsutulle kasvien vieraslajilistalle. Hankaliksi kyseiset kasvit muuttuvat päästessään luontoon ja levitessään syrjäyttävät alkuperäistä kasvistoa. Kasvit ovat hankalasti hävitettävissä. Niiden istuttamista omalle pihalle kannattaa harkita toisenkin kerran.

Listan kasveista ihmisten terveydelle haittaa aiheuttaa vain jättiputki. Sitä koskettaessa voi paljaalle iholle saada palovamman kaltaisen ihovaurion. Jättiputkea ja muita vieraslajeja on vuosien saatossa hävitetty myrkytyksin ihan viranomaistenkin voimin.

Vaan ei löydy kasvien ”hävityslistalta” kotoisan tuttua ja niin ajankohtaista pujoa. Sekin on myös muualta meille levinnyt vieras laji. Erittäin hankalaksi pujon tekee sen erittäin voimakas allergisoiva vaikutus. Pujo aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle ja allergisille lääkäri- ja lääkemenoina. Ilmeisesti on edullisempaa kustantaa lääkitys, kuin puuttua asiaan kasvustoja hävittämällä! Pujo kukkii parhaillaan näin heinä-elokuussa.

Pujon torjunta olisi verraten helppoa, ei tarvita suojavaatetusta, myrkkyjä eikä moottorisahaa. Hermanniltakin tämä onnistuu! Torjunnan tekee helpoksi myös se, että pujon raskas siitepöly leviää vain kasvupaikan läheisyydessä väheten puolella jo 5-10 metrin päässä kasvustosta. Alueellinen torjunta on siis mahdollista, kunhan toimitaan systemaattisesti. Huolellinen kitkentä oman pihan lähiympäristössä, koulujen, päiväkotien, leikkikenttien läheisyydestä ja kadunvarsilta olisi ensiarvoisen tärkeää!

Pujo on ainoa merkittävä allergiakasvi, jonka esiintymiseen me kaikki voidaan vaikuttaa helpoin torjuntatoimin, kitkemällä.

Pujon kitkeminen on syytä tehdä kasvustolle kaksi tai kolme kertaa perättäisinä vuosina.
Kitkemisessä on tärkeää yrittää nyhtää juuret maasta mahdollisimman tarkasti.

Siis iltalenkillä pieni pyrähdys penkan puolelle. Seuraavan kerran jollakin allergisella on samalla kohdalla helpompi hengittää, kun ei ole siitepölyä niin paljoa ilmassa.

Kitketään pujo päivässä, pari parhaana!

Ja maailma muuttuu allergisille helpommaksi hengittää.

Perhoset puutarhassa

Puutarha , joka on rikas kasvustoltaan, tarjoaa suojaa ja ravintoa monille erilaisille perhoslajeille. Niittykasvit houkuttelevat kotipihal...