20. kesäkuuta 2018

Vierailulla saksalaisessa pihassa

Pääsin vihdoin tutustumaan ystäväni puutarhan Saksassa. Hän on puutarhaharrastaja, joilla tieteelliset nimet eivät merkitse mitään. Tosin nyt niiden avulla olisimme saaneet kenties löydettyä nimiä minulle vieraille kasveille. Liekö olemassa kasvi- ja puutarhasanaston maailmankielten kääntösovellusta? Nimittäin sellaista olisi nyt tarvittu. 


Pihaan tullessa pensasaitapensas oli jo minulle outo. Hyvin tiiviiksi oli kasvanut leikattuna. Heti porttien sisäpuolella löytyi tuttuja kasveja. En ala kaikkia luettelemaan, tämä menisi silkaksi kasviluetteloksi. Kiveys on betonoitua noppakiveä. Tuolla kun routaa ei tarvitse niin ajatella, piharakentaminen on kadehdittavan helppoa. 


Ihania vihreän eri sävyjä niin ylhäällä kuin alhaallakin. Aina näyttävyyttä ei tarvitse tehdä kukkivilla kasveilla. 


Saksassakin muotoonleikataan ja typistellään puita ja pensaita, enemmän kuin meillä Suomessa, muttei niin paljoa kuin Belgiassa, jossa verailin aiemmin. Kuvan puuta typistellään vuosittain, jolloin se säilyttää tuollaisen tiiviin sateenvarjomaisen kasvutavan. 



Pihdat olivat tosi nättejä leikattuna. Nämä olivat pihassa ihanan tuuheita alas asti.  


Puutarhassa nurmikko on yhtenäinen ja istutukset on sijoitettu kiertämään tontin reunamia. Talon seinän vieressä kiertää isot yhtenäiset istutukset. Ja nurmikko on siinä välissä.  

Tuosta avautui suurempi nurmialue, jonka keskellä oli joku puu... Ei ollut taaskaan yhteistä kieltä.



En tunnista tätä puuta. Komea kukinto taitaa aikanaan tulla. Tunnistaako joku?


Rhodot olivat kukkineet jo toukokuussa. Kukinta oli ollut kuulemma upea. Varmaankin. Ainakin osa rodoista olivat vaikuttavan kokoisia.


Ihanaa vaihtelevaa vihreää! Ja taas kerran tämä puutarhuri tuijotti, osaamatta nimetä tuota kellanvihreää riippuvaoksaista kasvia...


Hortensioissa oli jo kukat hyvällä nupulla. Näitäkin oli runsaasti.


Jaloruusuja oli monenlaisia, rungollisia ja pensastavia, nimet vilisivät ja hävisivät muistista.


Köynnöskuusama oli valtava kukkiessaan seinustalla. Kukinto on kyllä vertaansa vailla.


Tässä on kanukkapensas, jonka nimen sanoivat vain että se on 'Cornus'. Kukat olivat kyllä näyttäviä toisin kuin meidän kotoisilla cornuksillamme, esim. korallikanukalla.




Tontin raja-aita oli häivytetty viehkeästi leikattujen puksipiipallojen, pihtojen ja muun taustakasvillisuuden taakse. Tässä huomion oikeastaan vei pallohortensia ja muut perennat myöhemmin.  

Pihassa oli ajateltu paljon myös talviaikaa sillä erilaisia havuja ja muita ikivihreitä kasveja oli käytetty runsaasti. Suurta perennojen väri-iloittelua ei ollut, vaan hillittyjä vihreitä sävyjä ja erilaisia lehtimuotoja ja paikoin perennojen tuomia väripilkahduksia. 

Ihanan virkistävä vierailu ja ideansiemeniä. Toivottavasti saitte ideoita itsekin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos vierailusta ja kommentista blogissani. T. JaanaS, Pihapiika

Runollinen, ihana voipallo

Kullero (Trollius europaeus) on kuulunut lapsesta pitäen ehdottomiin lempikukkiini. Silloin lähinnä ihailin kulleroita luonnossa. Koti...