Tänä kesänä olen vieraillut jo useamman kerran lähipuutarhalla. Täällä tekee aina löytöjä, erilaisia Löytöjä.
Tällainen verbena löytyi ja vaaleanpunaisen fanitus jatkuu edelleen.
Tämä värinokkonen ihastutti myös. Huomaa pinkkiä lehdissä!
Kissanhäntiä roikkui hauskasti kastelukouruissa.
Kukinnot ovat hauskan pörröisiä ja ne houkuttelevat koskettelemaan.
Tämäkin lähti kokeiluun. Tanhupallo olisi innoissaan varmaan punaisista karvamadoista! Minä ainakin olen.
Toukokuussa puutarhamyymäläkierroksellani käydessäni näin siellä myynnissä vesimelonin taimia. Jätin ihastuksissani sen vielä ostamatta, kun kasvihuone ei ollut vielä istutuskunnossa. Kun seuraavan kerran menin tyttäreni kanssa taimen hakuun, niistä ei ollut jälkeäkään ja kesätyöntekijä väitti epäillen ettei heillä niitä ole ollutkaan. Tyttäreni tarjosi jo nauraen minulle dementian diagnoosia. Olin lievästi sanottuna hämmentynyt.
Viikko sitten tärmäsin näihin yllättäen. Puutarhuri kertoi taimien loppuneen alkuunsa ja että heidän piti tehdä uusintakylvös. Olihan tämä nyt sitten pakko ottaa, vaikka kasvihuoneessa jo tilan kanssa tiukkaa tekee.
Viikko sitten tärmäsin näihin yllättäen. Puutarhuri kertoi taimien loppuneen alkuunsa ja että heidän piti tehdä uusintakylvös. Olihan tämä nyt sitten pakko ottaa, vaikka kasvihuoneessa jo tilan kanssa tiukkaa tekee.
Verenpisaraihmiselle puutarha oli taivas. Oli amppeli-, runko- ja pensastavia pisaroita. Suuri- ja ns. normaalikukkaisia. Suurikukkaiset olivat erityisen upeita.
Tämä suurikukkainen verenpisara sitten valloitti sydämeni. Sijoituspaikka on kuistilla kovilta tuulilta suojassa. Nuo kukinnot eivät edes kämmenelle mahdu!
Kuistin laatikoihin hankin paahdetta paremmin kestävät aurinkoliisat, minulle uusi tuttavuus ja Löytö tämäkin. Kyseiseen paikkaan pitää olla pahinta puolenpäivän aikaista paahdetta kestävä ja värikään ei ole paha. Tosin sade kyllä hieman riepotteli juhannuksena kukkia.
Ei kaikki ole mennyt minullakaan ihan nappiin kesäkukkien kanssa. Aurinkoliisan edessä on pieniä vaaleita taimia. Ne ovat minun keijunmekot. Ensimmäistä kertaa itsekerätyistä siemenistä kasvatetut. Saas nähdä ehtivätkö edes kukkaan... Olisi saanut roikkua laatikosta vapaasti, maahan kun on se vajaat pari metriä.
En sitten kerro sanaakaan parista, samoin itsekerätystä siemenestä kasvatetusta hopeaputouksen taimesta toisessa laatikossa. Ei taida putoukseksi ehtiä.
Mukavaa meneillään olevaa työviikkoa!
Hauskoja kesäkukkalöytöjä! Minun verenpisaroissani on vasta ensimmäiset nuput. Kasvatin ne viime keväänä Plantsun pistokkaista. Ne kukkivat viime kesänä niin upeasti jättikukin, että päätin kokeilla talvetusta, joka onnistuikin hyvin. :)
VastaaPoistaKoetan minäkin talvettaa tätä. Blue Sarah talvehtikin minulla mainiosti. Se on vasta nuppuasteella.
VastaaPoistaOlipa aika herkullisia kesäkukkalöytöjä ja nyt juhannuksen jälkeen hinnatkin ovat edullisempia! Ihanat verenpisarat ja kissanhännät!
VastaaPoistaOot tehny löytöjä. Hauska tuo kissanhäntä. Ja mahtavat verenpisarat! Ensimmäisen kerran kuulin aurinkoliisasta.
VastaaPoista