Pihapiian tontit laajenee...

Se kävi niin äkkiä! Viikon päästä siitä kun saatiin tieto myynnissä olevasta saarimökkipaikasta, oli kaupat sovittu. Vihdoinkin on oma mökki järven rannalla. Pihapiian tontit laajenee...

Tässä olemme ensimmäisen kerran menossa saareen mökkiä katsomaan. Se on siellä melkoisen piilossa.

 Emme olleet tosissaan etsimässä kesämökkiä, mutta kun sellainen tuli vastaan, se oli rakkautta 'ensisilmäyksellä', tai ainakin toisella. Itse mökki sekä etenkin tämä saunamökki tietää kovasti työtä täksi kesäksi. Tästä kyllä saa mieleisen, kun vaan jaksaa puurtaa. Ulkopinta pitää maalata, kuistin aidat poistaa, terassi tehdä, lauteet uusata... jne. Entinen omistaja oli jättänyt sinne melkoisen läjän tavaraa, jota jo ekana viikonloppuna poltettiin ja vietiin kierrätykseen.

Heti ensialkuun päästiin tiskaushommiin. Toistaiseksi tiskauspiste rakennettu terassilautaläjän päälle.

Huusin seinään saatiin heti laitettua käsienpesupiste.

Saunamökkiin saatiin jo kalustustakin. lattia maalataan harmaaksi, kunhan tärkeimmät työt ulkona ja saunassa saadaan tehtyä. Valkoinen senkki tuli kaupan mukana, se on niin ihana. Hienoa puusepän työtä!

Saatiin jo heti pikku vieras. 

Pihapiiri vaatii omat työnsä, sitten aikanaan. Toivottavasti kesässä riittäisi poutaisia viikonloppuja, jolloin sinne pääsisi rentoutumaan!

Kasvimaan satoa

Ensimmäisiä retiisejäni kasvimaasta en kovin kummoisiksi kehu.   Tämä oli lajitelma kolmen värisiä retiisejä. Punaiset vielä jurovat. 

Kasvimaahan hakemani multakuorma paikalliselta puutarhalta osoittautuikin muutaman sadepäivän jälkeen erittäin hiekkaiseksi ja epäilen että siinä oli myös kivituhkaa. Sateen jälkeen pinta kuorettuu, joten itäminen oli erittäin hidasta. Siinäpä ei sitten enää kylvöjen jälkeen paljoa maata parannettu.

Paikallisen puutarhan työntekijä kehui multaa erinomaiseksi juuri kasvimaahan. Olisi pitänyt hälytyskellojen soivan siinä vaiheessa kun hän mainosti että multa on seulottu niin, ettäsiinä ei ole rikkaruohoja! Rikkojen siemeniä kun ei seulonnalla poisteta. 

Työpiste omaan pihaan

Olen jo pitkään haaveillut itselleni työtasoa pihan ruukutuksille ja muille multaisille töille. Olin asennoitunut jo rakentamaan työpisteen itse, puutavarakin oli jo valmiina. Pinterestissä olin jo ideoinut mallia. Mies tarttuikin itse toimeen ja haaveeni totutui muutama viikko sitten. Vasara pysyy kyllä omassakin kädessä, mutta taisi olla miehelle ennemminkin arvovaltakysymys...

Ei pöytä mikään siloiteltu ole. Tarkoitus olikin ennemmin toiminnallisuus kuin ulkonäkö. Tietenkin tekijälle oli siisti työjälki. tarkoitus olisi säilöä ruukut ja pientyökalut sekä mullat pöydän alla hyllyllä ja maassa.

Maa viettää aika lailla varaston seinästä. Pöydän edessä on kuormalavasta tehty koroke. Koroke on toiminut hyvin painavampien istutusten teossa. Isot ruukut saa hieman korkeammalle.

Hyvin on pöytä toiminut. Sen molemmin puolin varaston katolta tulevat sadevedet sadevesiastioihin, joten kastelu- ja pesuvesi on äärellä. Tässä sain ruukutettua huonepalsamit.

Pitkän linjan pihasuunnitelman mukaan lähelle tulee kasvihuone, joten pöydälle tulee lisäkäyttöä. Joten työalue hieman laajenee...

Lehtokotiloiden kahvikekkerit

Lehtokotilo-ongelma ei ota laantuakseen, etenkin jos tontin aidan toisella puolen ei ongelmalle tehdä mitään.

Kuulin tuttavaltani amerikkalaisesta sivustosta, jossa kehoitettiin ripottelemaan kahvinporoja lehtokotiloiden tielle. Kahvin kofeiini toimii hermomyrkkynä ja porot samalla parantavat maata.

Tietenkin nautin itse ensi kahvit ja kuivattelen käytetyt kahvinporot kotiloille. Olen käynyt ripottelemassa kuivatut porot tontin laidalla olevien pensaiden juurille. Sieltä niitä kotiloita ennen on tullut, nyt ei enää (ainakaan niin paljon)! Muutamaa kotiloa varten on vähän 'työläs' keitellä kiehuvia vesiä.

Kerran keksin kokeilla kuivaa pikakahvia lasipurkin pohjalla. Jos kerta kahvinporot tappaa, niin pikakahvihan on moninkerroin vahvempaa... Hillopurkissa on kolme ruokalusikallista pikakahvijauhetta.

Vastedes käytän vain pikakahvia pienille erille etanoita! Kannellinen lasipurkki on näppärä säilyttää puutarhassa. Löytyneet kotilot on helppo pudottaa purkkiin, pieni hölskytys ja kotilot ovat liikkumattomia. Homma toimii vaikka pikakahvi ei ole kuivaa. Etanaoista erittyy hieman nestettä, sekin liemi näyttää olevan yhtä tappavaa. 

Kuin paksua kahvia.  

Kun purkki on täynnä, olen tyhjentänyt sisällön sekajätteeseen. Purkin huuhtelun jälkeen sisään uudet pikakahvijauheet ja etanoiden kahvikestit alkakoon!

Mesimarjakokeilu osa 2

Siitä on jo aikaa, kun kokeilin äitini kanssa mesimarjan viljelyä. Haimme ojanpenkalta kunnon mättään ja annoimme sen kasvaa, kasvu oli valtaisaa ja kukinta runsas ja kaunis. Mutta...satoa ei saatu kuin nimeksi. Asiasta aiemmin postaus Mesimarjakokeilu.

Nyt olen antanut itselleni kertoa että tuolloin olisi mesimarjaa täytynyt olla sadon takaamiseksi kahta eri lajiketta. Luonnosta siirrettäessa se olisi varmaan varmistettu siirtämällä kasveja eri kasvupaikoilta.

Viime vuonna ostin mesimarja-amppelin taimimyymälästä. Näissä taimissa on useampaa lajiketta, joten satoakin pitäisi ola luvassa, sen näkee myöhemmin.

Istutin taimet jakamisen jälkeen toistaiseksi kukkapenkkiini. Tietäen niiden mieltymykseen levitä hyvin, siirrän ne jonkun vuoden päästä pois. Niiden varalle on jo suunnitelmat olemassa...

Kasvimaa uusiksi osa 1

Kasvimaamme on ennen ollut pelkkä ruohoton pläntti nurmikossa. Minua on inhottanut kokoalue niin, ettei siitä ole edes kuvaa. Nurmikko tahtoi levitä kasvimaalle ja multa oli niin rikkaruohoista, että loppukesästä menetin toivoni ja annoin rehottaa. Viime kesänä city-rusakotkin kävivät popsimassa viljelykseni. Eipä paljoa naurattanut.

Keväällä otin sitten itse toimeksi. Kaivoin kasviman ympärille lautareunuksen ja ankkuroin sen pitkillä tolpilla maahan. 

Päällystin maan mansikkakankalla. Kiinnitin liepeet syvälle laudan ja mullan väliin. Kankaan päälle asettelin lavakaulukset, jotka käsittelin puunsuojalla ja sisustin patolevyllä.

Sain projektiini tyttärenikin avuksi.

Tässä vaiheessa odotellaan puutarhalta kasvimaahan multakuormaa. Totesin, että tuohon en ala ostomultaa ostamaan. Voin parannella maata sitten omalla bokashimullalla. 

 Keskelle kasvimaata löysi paikkansa vanha kennomuovinen lava. Siihen oli tarkoitus laittaa taimet ruukuissaan karaistumaan tai ruukutuksen jälkeen kunnolla juurtumaan.

Kasvimaa valmistui  toukokuun lopussa. 

Bokashi saapui taloon

Hankin keväällä Bokashi kompostointipaketin. Pakettiin kuuui kaksi hanallista sankoa sekä erityistä rouhetta pussillisen. Bokashin idea on että biojätteet voi käsitellä hajuttomasti sisätiloissa. Menetelmällä saadaan ruokamultaa optimiolosuhteissa kuukaudessa. Menetelmä perustuu hapattamiseen joka saadaan aikaan rakeissa olevilla organismeilla. Myöhemmässä vaiheessa hapattunut biojäte sekoitetaan ruokamultaan esim. saavissa ja annetaan mullan organismien tehdä tehtävänsä ja muuttaa biomassa mullaksi. Ja koko prosessi onnistuessaan täysin hajuton!

Meillä sankko on keittiössä, jossa siihen on näppärä lisätä päivän biojätteet ilman lisäaskelia pihalle kompostille. Alareinassa vihreä pieni hana, josta poistetaan ylimääräiset arvokkaat nesteet.

Biojäte tiivistetään ja  päälle ripotellaan raetta. Kansi kiinni ja odottamaan seuraavaa päivää. Ihme kyllä kalanperkeetkään ei sankossa haise, vaikka voivat olla siellä parikin viikkoa.

Bokashi-menetelmällä saadaan siis hyvää ruokamultaa helposti ja nopeasti. Eikä siinä vielä kaikki...! Kun sanko on kerätty täyteen jätettä sen annetaan levätä pari viikkoa avaamatta kantta. Tällä aikaa jätteestä alkaa valua nestettä ns. bokapissiä, joka on verraton lannoite niin sisä- kuin ulkokasveille 1:100 suhteessa laimennettuna. Tässä on orvokkini pissillä lannoitettuna.

Kerron myöhemmin bokailustani lisää...

Muutoksia blogissa ja vähän muussakin

Lienettekö huomanneet on Puutarhurin päiväkirja-nimi vaihtunut Pihapiian tontilla-nimeksi. Kirjoittaja on edelleen sama.

En toimi enää puutarha-alan ammattilaisena vaan puutarha-asiat ovat nyt enää rakkaana harrastuksenani.

 Lisäksi olen muuttanut kerrostalosta rintamamiestaloon, jossa on ollut lähes koskematon piha. Siellä ollaan nyt tovi puuhasteltu ja tuloksia esittelen tässä vähitellen sekä puran sydäntäni erinäisistä puutarha-alan asioista.

Istutuksia talveksi

Täksi talveksi sain istutuksia varten korallikanukan oksia. Pajun oksia olin jo kerännyt aiemmin. Harrastan jonkun verran pajutöitä. Nykyisin teen vain pajukartioita ja -palloja.

Verraten simppeli istutus kanervasta havunoksista ja kanukasta. 

Istutukset on tehty vain kosteaan hiekkaan, siihen on helppo työntää kanukan ja kuusen oksat. Pikkukuusi on katkaistu oksasaksilla omalta maalta ja tökätty vain hiekkaan. Juurella valkoinen kellokanerva ja keraaminen lintu.

Asetin vain pajupallon kanukoiden oksien väliin.  

Pakkasella voi jäädyttää toisenlaisen jäälyhdyn. Tämä on rengaskakkuvuokaan jäädytetty ja kipattu havupedille. Kuistilla toimii todella hyvin. Tuikkukynttilä vain sisään. 

Näillä kohti talvea.

Punaisia omenoita

Äidilläni on useampi omenapuu puutarhassaan. Tämä Sandra hurmaa joka vuosi värillään, niin nytkin. 

Syksyn punaista

Kävin taimistolla katselemassa syysvärejä.

Angervoissa on kieltämättä paras syysväri. 

Tataari- ja mongolianvaahterat eivät paljoa häviä angervoille.

Tämän keltakirjokanukan lehtien vaaleat osat ovatkin vaaleanpunaisia!

Syyshortensia kukki todella näyttävästi. 

Pikkutöyhtöangervo palkitsee kesällä pitkällä kukinnallaan ja syksyllä se loistaa lehdistöllään punaisena. 

Tässä  malli-istutuksen kanukassa on valkoiset marjat. Ihana kontrasti muutoin ruskanväriseen miljööseen. 

 Seppelvarpu kirkkaan oranssinkeltaisessa asussaan malli-istutuksessa.

Häikäistyin niin kauniista ruskaväreistä ja jäi omat hankinnat tekemättä, unohdin!

Kanukka marjoo...

Törmäsin tällaiseen upeuteen, kanukalla on komeat marjat!