9. toukokuuta 2010

Tallinnaan matkaaville

Mukava nähtävyys pienen kävelymatkan päässä keskustasta on Kadriorgin palatsin muotopuutarha sekä mahtava puisto. Palatsi rakennettiin alunperin Venäjän tsaari Pietari Suuren perheen kesäasunnoksi ja nykyisin toimii taidemuseona. Jos shoppailu Tallinnassa alkaa kyllästyttää, tässä oiva vaihtoehto kauniiksi kesäpäiväksi.


Palatsi on kuin karamelli, yhtä häikäisevä oli sen muotopuutarha.










Kadriorgin palatsin puisto koostuu useasta eri kokonaisuudesta.


Lehmusrivit soivat lapsille mukavan varjoisan hippaleikin.




Suihkulähde näkyi kauas.


Symmetrinen joutsenlampi ja sitä ympäröivät leikatut lehmukset.


Puistoa entistetään koko ajan. Se on ollut ennen sadan hehtaarin kokonaisuus. Suuri osa puistosta on ollut ja on edelleen luonnontilaista niittyä ja metsikköä, esimerkiksi suuri hevoskastanjametsikkö on vaikuttava. Puistossa olisi kulunut useampikin tunti. Pitänee käydä seuraavan kerran aikaisemmin kesällä. Syksyllä alkoi paras kukinta olla ohi. Piti vain kuvitella se suuri kesäinen kukkaloisto.

1. toukokuuta 2010

Istuttamisesta

Kohta alkaa täällä meidänkin leveysasteilla (V) olla puiden ja pensaiden istutusaika parhaimmillaan. Pitää kuitenkin hieman malttaa mielensä. Liian aikaisella istutuksella ei voita mitään, se ei jouduta kasvua ollenkaan. Pelkkä istuttaminen ei takaa kasvin menestymistä, vaan sekin tarvitsee jälkihoitoa.



Esimerkiksi puun hoidoksi ei riitä, että se on saatu maahan. Vaan istutuksen jälkeen on huolehdittava tukikeppien kunnosta ja että tukinaru ei kiristä liikaa rungon kasvaessa tai hankaa rungon pintaa rikki. Myös rungon suojat on syytä poistaa ajoissa.



Tässä on istuttaja unohtanut poistaa istuttamansa lehtipuun tukinarut. Naru oli kuronut rungon lähes poikki!



Tässä esimerkki maailmalta. Kuinka käy, jos rungon suoja jää rungon ympärille vuosiksi? Tämänkin olisi saanut poistaa jo vuosia sitten. Katkeamisriski tällä vaahteralla suurenee vuosi vuodelta ellei spiraalia poisteta. Tämä puu on Savossa.

22. huhtikuuta 2010

Yleisöä

Olin tässä joku aika sitten asiakkaan pihassa kuvaamassa paikkoja pihasuunnitelmaa varten. Oli tunne, että joku tarkkailee. Ketään ei näkynyt vilkuiltuani ympärilleni. Jatkoin kuvaamista ja tunne oli yhä sama. Viimein hoksasin katsahtaa ylös. Orava tuijotteli oksalta parin metrin päässä!

11. huhtikuuta 2010

Helposti näyttävää...millä hinnalla?

Pihan rakentamisessa olen huomannut usein, että halutaan saada tulosta vaivatta ja nopeasti. Aina ei ole kuitenkaan kyse laiskuudesta vaan tietämättömyydestä. Markkinoilla on paljon erilaisia tuotteita ja materiaaleja, mutta helposti saatavaa tietoa niiden käyttömahdollisuuksista on hajanaisesti tarjolla. Tehdyt ratkaisut voivat olla siistejä muutaman vuoden, mutta jatkossa tulee yllättäviä ongelmia. Mutta onko pakko kaikkien opetella materiaalien käyttö kantapään kautta, kokeilemalla?



Tässä muutama esimerkkikuva luonnonkivien käytöstä. Materiaali on kaunis ja kohtuuedullinen ja luonnonmukainen. Kivet tarvitsee vain nakella paikoilleen ja valmista ja näyttävää tulee, helposti.





Muutaman vuoden päästä näkymä voi olla tämän näköinen. Kivien välit täyttyvät vähitellen pudonneilla lehdillä, siemenillä ym. Kiveys pitäisi siistiä vuosittain lehdistä, mutta siemenet jäävät väleihin odottamaan suotuista ajankohtaa itääkseen. Syvistä kivenkoloista niitä on hankala poistaa. Työkaluina lehtien poistoon tarvitaan kärsivällisyyttä, näppäriä sormia ja pinsetit. Toisinaan ainoa vaihtoehto on purkaa kivet pois ja puhdistaa alusta.




Kivien välissä pääsee kasvamaan kaiken maailman rikkaruohot vaivatta. Tässä päätään puskee pieni kuusentaimi.


Näiden kiveysten rakentaminen on työläämpää. Perustus on tasattava, mahdollisesti pohjattava. Kivet täytyy asetella jokainen erikseen. Kivien ladonnan jälkeen niiden päälle harjataan vielä saumausainekerros esim. kivituhkaa tai maakosteaa betonia. Kiveys vielä kastellaan, jolloin sauma-aine valuu kivien väliin kovettumaan.


Saumattu kiveys kestää kulkua paremmin. Lisäksi sen puhtaanapito on helppoa. Lehtien poistoon riittää puhaltimella puhaltaminen tai lakaisu.


Kunnolla tehty jatkossakin helppohoitoinen kiveys on ilo omistajilleen myöhempinäkin vuosina.

8. huhtikuuta 2010

Moottorisahamies asialla

"Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa..."


Törmäsin kerran erään huoltoaseman pihassa säälittävään näkyyn. Tehokas metsurismies oli moottorisahalla muotoillut vuorimännyt uuteen kuosiin. Naarmuttivat varmaan rekkojen kylkiä. Tilaa kuitenkin kyseisessä paikassa olisi ollut mäntyjen kasvaa.


Kuten huomaa, linja on suora! Tekijä on ollut varmaan työn jälkeen tyytyväinen.


Vuorimänty ei tarvitse leikkaamista. Sen uusiutuminen lehtipensaiden tapaan ei onnistu samalla tavalla. Se ei leikkaamisesta tuuhistu. Ainoa tapa tuuhistaa kasvua on sen vuosikasvujen typistys juhannuksen tietämillä, tällöin päästään ehkäisemään pensaan venymistä. Typistys on aloitettava jo pienestä pensaasta.


Työn jälki ei oikein kestä tarkempaa tarkastelua. Jos on aivan pakko leikata, niin ei ainakaan pitäisi jättää näin pitkiä oksantynkiä!

Lupaan tänä kesänä ohi kulkiessani tarkistaa tilanteen, kuinka männyt jaksaa.

6. huhtikuuta 2010

Salavakestit

Ensimmäisenä pääsiäispäivänä yllätettiin ystäväni pihassa pupujussi terijoensalavan kimpusta! Hyvin tuntui oksat maistuvan. Tämä kaveri ei tyytynyt pelkkään kuoreen, vaan mussutti koko oksan. Eikä vain yhtä oksaa vaan useamman.



Tätä jussia ei olisi yksi jänisverkko paljoa pidättänyt. Hankea oli noin metrin verran ja noustessaan takajaloilleen yletti katkomaan oksia hangenpinnasta ainakin 80 sentin korkeudelta. Jos haluaisi suojella puuta se täytyisi paketoida ainakin kahteen metriin!



Aterioinnin kestettyä puolisen tuntia, oli täydellä vatsalla hyvä lähteä eteenpäin.

31. maaliskuuta 2010

Valoa loskan keskellä

Valon lisääntyessä alkaa viherpeukalo vihertymään päivä päivä enemmän. Vaikka sitä syysharmaan päivinä kuinka vannoo, ettei ensi kevääksi laiteta mitään kasvamaan, tässä sitä ollaan.



Loppusyksyllä kellariin ruukkuihin laitetut tasetit ja lempikukkani helmililjat nostivat päänsä hieman liian aikaisin. Mutta ihania ovat kuitenkin.

30. maaliskuuta 2010

Puutarablogini aloitus

Pitkän harkinnan jälkeen aloitan blogin pitämisen pihan- ja puutarhan hoidosta. Saatan mainita muutaman sanasen myös piharakentamisestakin ja kaikesta mitä mieleen näistä aiheista ja aiheen vierestä sattuu tulemaan. Asioita tarkastellaan pohjoisen mielenlaadulla V-vyöhykkeen näkökulmasta.



Tässä ohessa äitini perennapenkin vahti toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleeksi blogini pariin.

Runollinen, ihana voipallo

Kullero (Trollius europaeus) on kuulunut lapsesta pitäen ehdottomiin lempikukkiini. Silloin lähinnä ihailin kulleroita luonnossa. Koti...