2. lokakuuta 2011

Pajukko kutsuu!

Pajusta on moneksi. Tuo pellon- ja ojanpientareiden sekä joutomaiden valtapensas on monen riesa ja painajainen. Mutta näppärän käsissä paju taipuu moneen käyttötarkoitukseen.

Siitä voi tehdä koriste- ja käyttöesineitä niin kotiin kuin puutarhaankin. Taitavimmilla paju taipuu taidokkaiksi koreiksi ja jopa eläinhahmoiksi. Puutarhaan voidaan tehdä eläviä punottuja pajuaitoja ja huvimajoja. Onpahan kuivattua pajua käytetty sermeinä, aitoina, istutuksen rajauksina jne. Paju materiaalina antaa mahdollisuuksia monenlaiseen toteutukseen.


Paras paju punontaan on vuoden ikäinen haaraton suora ja ohut vitsa. Toki toisen vuoden kasvustostakin voi löytyä suoria vitsoja latvustosta pieniin töihin. Vitsat leikataan oksasaksilla mahdollisimman läheltä tyveä. Paras keruuaika on kasvukauden päätyttyä lehtien pudottua aina kevättalveen saakka. Jos halutaan punoa kuoretonta pajua, on paras keruuaika ennen lehtien puhkeamista. Kevätkeruun sesonki on vain pari viikkoa.

Tuoreesta pajusta tehdyt tuotteet kuivuvat ja punos löystyy huteraksi, siksi etenkin sisälle ja käyttötavaroiksi tehtävien esineiden materiaali olisi syytä kuivata ennen käyttöä. Ennen punontaa on kuivattua pajumateriaalia liotettava riittävän pitkään. Kun liotetun pajun voi taittaa murtumatta 90 asteen kulmaan, on paju punontavalmis. Liotetusta pajusta tehty esine pysyy napakkana ja on pitkäikäinen.


Paju materiaalina on ilmaista, ekologista ja trendikästä. Hyvin kuivassa pidetty esine pysyy hyvänä pitkään. Pajutuotteiden hoidoksi käy pölyjen huuhtelu suihkun alla muutaman kerran vuodessa. Ulkona sateelle alttiina pajutuotteen ikä on ymmärrettävästi lyhyempi. Vanha rikkinäinen pajutuote on poltettavissa tai silputtavissa silppurilla kompostiin tai katteeksi pensaiden alle.

Pajun keräämiseen luonnosta tarvitaan aina maanomistajan lupa. Muutamalta maanomistajilta lupaa kysyessä olen saanut vastaukseksi naurunhyrähdyksen, ’Vie veikkonen vaikka kaikki!’ Seuraavana vuonna samoista kannokoista kerätty paju on entistä pidempää ja ohuempaa, parempaa.


Pajua on saatavissa myös viljeltynä, tällöin se on laadullisesti tasaisempaa. Viljellyssä pajussa on myös erilaisia värivaihtoehtoja sekä pajulajikkeita eri käyttötarkoituksiin.

Oman pihan punaoksaisen korallikanukan pitkiä piiskaoksia voi käyttää myös antamaan väriä punontaan. Miksei voisi suuremman tontin takarajalla pitää yllä omaa pajukkoriviä puutarhavadelman lailla istutettuna. Punontapajuja on mahdollista saada pistokkaina tai astiataimina. Tällöin olisivat omat pajut helposti saatavilla uusiin punontoihin. Esimerkiksi punapaju ja verkkopaju olisivat kokeilemisen arvoisia.

Kutsukoon pajukot käsistään käteviä taikomaan talveksi kartioita jouluvaloille ja kehikoita ensi kesän köynnöksille… On kokonainen talvi aikaa punoa kaunista puutarhaan…

4 kommenttia:

  1. Hei kaikki Puutarha Ystävät!
    Olen haaveillut löytäväni listan jossa suomalaiset puutarhablogit löytyisivät kasvuvyöhykkeet mukaan. Siitä olisi hyötyä, etenkin meille haastavammilla vyöhykkeillä eleleville, mutta se olisi myös hauskaa ja opettavaista. Ja ehkäpä samalla vyöhykkeellä olevat puutarhablogistit voisivat innostua järjestäämään tapaamisia keskenään tai osaavat auttaa ja vinkata hyvistä tapahtumista. Tartu haasteeseen, lisää oma puutarhasi listaan oikean kasvuvyöhykkeen alle ja halutessasi laita linkki tälle sivulle omaan blogiisi!

    Linkki PUUTARHABLOGIT VYÖHYKKEITTÄIN LÖYTYY TÄSTÄ: http://karolinanpuutarha.blogspot.com/p/suomalaiset-puutarhat-kasvuvyohykkeen.html

    Hei, olenkin miettinyt että miten niitä pajuhommia voisi tehdä itse?? Kiitos, tuossa oli hyvin selitetty, pitääpä käydä vielä uudestaan lukasemassa kun pääsen työn touhuun. kuinka kauan niitä pajuja pitäisi kuivata ja sitten liottaa?

    Olen myös haaveillut että tekisin pajumajan, miten se tehdään?

    VastaaPoista
  2. Kiitos linkkivinkistä. Olen Blogilistassa asettanut blogiini yhdeksi hakusanaksi V-vyöhyke. Harva lukija näyttää kuitenkaan sitä kautta tulevan.

    Pajujen kuivausaika riippuu niiden paksuudesta ja kuivauspaikasta. Kuivuusasteen näkee parhaiten taittamalla tyveä, jos se ritisee taitettaessa, on paju kuiva. Liotuksen kanssa sama juttu. Sammiossa liotettaessa on vaihdettava vesi usein limoittumisen ehkäisemiseksi. Itse olen kokenut parhaaksi liottaa rantavedessä pajut niputettuna muutaman kivipainon alla.
    Pajumaja onnistuu tökkimällä rautakangella maahan tehtyihin reikiin pitkiä, haaraisiakin halutun majan korkuisia pajun oksia. Haaraiset oksat pujotellaan vaakasuoraan sitomaan rakennetta. Nippusiteellä latvat kiinni mahdollisimman korkealta ja katto on valmis. Uusi kasvu pujotellaan tukemaan rakennetta tai sitä voidaan poistaa. Voit antaa pajujen kasvaa kesän tai kaksi pelkkää pituutta leikkaamalla muuta kasvua pois, näin saat majaan lisää korkeutta. Syksyllä latvat kiinni. Talvella majan katolta on lumikuorma syytä poistaa.

    VastaaPoista
  3. Hei! Kurkkasinpas tänne ja löysin pajutöitäsikin.
    Minuakin kiinnostaa pajut, sitä oli iso vihtikko yhden pellon päässä, jota nyt muokataan parkkipaikaksi. Eihän ne pajut priimaa olleet, mutta jotakin niistä varmasti saan. Koska en työstä niitä taipuisaksi, aidaksi ja ehkä majaksi, olen vain kasannut ne tuonne pellon päähän,vähän eritellyt paksuuksia. Ei ole tilaa niille sisällä.

    Katsotaan mitä niistä saan. Huomasin, että joskus vierailet minullakin kylässä. :D Mukava juttu!

    VastaaPoista
  4. Tulin pikaisesti kurkkaamaan, kun huomasin uuden lukijan blogissani :). Täytyy tulla paremmalla aikaa. Näistä puutarhablogeista saa harrastelija niin kivoja vinkkejä...

    VastaaPoista

Kiitos vierailusta ja kommentista blogissani. T. JaanaS, Pihapiika

Perhoset puutarhassa

Puutarha , joka on rikas kasvustoltaan, tarjoaa suojaa ja ravintoa monille erilaisille perhoslajeille. Niittykasvit houkuttelevat kotipihal...