20. heinäkuuta 2011

Messuterveiset Kokkolasta!

Kolumni KotiseutuPlussassa 21.7.

Asuntomessut järjestetään Kokkolassa jo toistamiseen. Edellisen kerran messut Kokkolassa olivat vuonna1975, sieltä ei itsellä paljoa muistikuvia ole. Tämänvuotisten messujen muistot ovat visusti muistissa ensimmäisenä messupäivänä siellä käytyäni.


Tämänvuotinen messualue on suhteellisen pieni, helposti hahmotettava ja helppokulkuinen. Kooltaan se on vain viisi hehtaaria ja vajaa puoli kilometriä halkaisijaltaan. Kuitenkin messutarjontaa oli alueelle mahdutettu tiiviisti kaikkiaan 41 kohteen verran.

Alue on ympyrän muotoinen ja rakennettu vesijättö- ja täyttömaalle merenlahden pohjukkaan. Pyöreällä kaavalla on haettu tuulensuojaa. Suorat kadut ovat meren äärellä muutoin kuin tuulitunneleita. Paikka kun on tuulinen ja kylmä jo muutenkin.

Koska alue on täysin ihmisen muokkaama, alueella ei kasva ainoatakaan puuta tai pensasta vaan kaikki on kasvatettava alusta alkaen. Puuston sekä kasvien kerroksellisella istuttamisella pyritään hillitsemään tuulen epäsuotuisaa vaikutusta ja saamaan alueelle suotuisampi pienilmasto.


Väljä kaava on sallinut rakentaa pienelle alueelle hyvinkin monenlaista, perinteisestä moderniin. Syntynyttä monenkirjavaa linjaa on yhtenäistetty Ristomatti Ratian suunnittelemilla aidoilla. Tiiviillä rakentamisella ja tonttien aitaamisella on haettu esimerkkiä vanhasta puukaupunkiperinteestä. Siitä hyvä esimerkki on Kokkolan vanha puukaupunginosa Neristan. Tiiviissä puutaloyhteisössä pihat on aidattu suojaisiksi alueiksi. Vierailun arvoinen alue sekin, tämä Neristan. Siellä on myös messujen oheiskohde entisöity Knapen talo.

Itse messualue on osa suurempaa ulkoilualuetta, niinpä messualueen että sen lähiympäristön puistoihin on satsattu runsaasti. Alueella on useita, puistoja joilla jokaisella on oma teemansa. Esimerkiksi Perhospuistossa on runsaasti perennoja ja niittykukkia. Meripuistosta löytyy mm. tilataideteos lokinmuna ja Lainepuistossa näkyy meren läheisyys.

Kauniisti toteutettuja pihoja oli taas runsaasti. Tosin keskeneräisiäkin pihoja oli edelleen. Pihoja löytyi perinteisistä hyvinkin moderniin makuun. Kameraani tallentui kuvia etenkin kohteista 5 Meritähti sekä 40 Rantakivi. Ehdoton makupala ennakkoluulottomille uskalikoille on kohde numero 32, Anvia Kodin rohkea piha. Samaisesta kohteesta löytyy myös pala kotoisaa Kainuun korpea.


Oli hauska huomata että useissa pihoissa oli pieniä hyötytarhoja, osa mielenkiintoisesti toteutettuina. Suuritöisen nurmikon pinta-ala supistuu edelleen suurenevien terassien, laatoitusten ja erilaisten kiveyksien sekä laajojen istutusalueiden alla. Mutta eräässä pihassa kuitenkin nurmikkoa arvostettiin ja ruohikonleikkurirobotti jätti omistajalle vain satunnaisesti trimmerihommia. Terasseilla suuret kukkalaatikot ja ruukut toivat pihaan uutta ilmettä muiden pihaistutusten kasvien ollessa vielä sangen pienikokoisia.


Ainakin hammaslääkäriin mielisin Kokkolaan. Messualueelle kotinsa yhteyteen rakentaneen hammaslääkäripariskunnan vastaanottotiloista avautuu merinäköala, seinälle ja kattoon on maalattu kaunis kukkiva omenapuu. Hoituisiko hammaslääkärikammo siellä hoitotuolissa loikoillessa, aaltojen loisketta kuunnellessa ja omenapuun latvustoa ihaillessa?

Tänäkin vuonna nämä messut jäävät mieleen ainakin mukavan pienenä ja helppokulkuisena messualueena. Kannattaa matkata Kokkolaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos vierailusta ja kommentista blogissani. T. JaanaS, Pihapiika

Perhoset puutarhassa

Puutarha , joka on rikas kasvustoltaan, tarjoaa suojaa ja ravintoa monille erilaisille perhoslajeille. Niittykasvit houkuttelevat kotipihal...