9. syyskuuta 2010

Lähiruokaa lapsille, tarkoituksella.

Kolumni KotiseutuPlus-lehdessä 19.8.

Pienikin keittiöpuutarha piristäisi kummasti ruokapöydän tarjoiluja. Varsinkin näin loppukesästä olisi ilo nauttia sen sadosta. Mikäs olisi sen mukavampaa, kuin antaa lasten hakea lehtisalaatti omalta yrttimaalta, tuore tilli uusille perunoille ja uudet porkkanat kesäkeittoon.

Vaivaton ruohosipuli sopisi keittoihin ja salaatteihin. Kuivattuna kaupassa sen kilohinta on taivaallinen. Toinen helppo perusyrtti persilja kävisi tuorekäytön lisäksi myös kuivattuna. Kuinka mukava olisi kuoria koululaisille oman maan nauriita ja porkkanoita välipalaksi, läksyjä tehdessä narskuteltaviksi. Kupillinen itse kasvatettuja herneitäkin varmaan maistuisi!

Tuoreina kasvisten maku ja vitamiinit olisivat taatusti tallella. Itse tietäisit mitä lapsesi söisivät, käytitkö torjunta-aineita vai et, olisiko satosi peräti luomua? Itse kasvatettu on todellista lähiruokaa, trendiruokaa..

Keski-Euroopassa hyötykasvien viljely on puutarha-alan eniten laajeneva muotitrendi. Helsinkiläinen tunnettu ravintola on jo perustanut hyötytarhan omalle katolleen. Sieltä saadaan ravintolan lautasille todellista tuoretta ajankohtaista lähiruokaa.

Ennen hyötytarha kuului lähes jokaisen torpan pihapiiriin, sieltä sai Hermanni perheelleen särvintä pöytään pitkälle talveen. Säilöttynä pitempäänkin. Nykyään kasvimaa on yhä harvemman pihapiirin osana. Tosin jonkun sortin marjapensas ja hedelmäpuu löytyy lähes jokaisesta pihasta. Hyötytarhan alkuhan se on sekin.

Ilokseni olen havainnut monien miesten löytäneen hyötykasvi-innostuksen chilien kasvatuksen myötä. Olisihan se mukavaa viedä lahjaksi ystävälle, jolla on jo kaikkea, pussillinen itse kasvattamiasi chilejä. Tai kalamiehelle merkkipäivänä purkillinen kalaruokiin sopivaa itse kasvatettua ja kuivattua tilliä! Ainakin minä arvostaisin sellaista lahjaa lasimaljakkoa enemmän.

Kotona pihassa esimerkiksi yrttejä voisi kasvattaa helposti laudalla rajatussa kehikossa. Välttämättä ei tarvittaisi erillistä yrttimaata, vaan niitä voisi kasvaa perennapenkissä tai erillisissä ruukuissa jopa parvekkeella. Amppeleissa roikkuisivat näppärästi satoisat amppelimansikat ja - tomaatit. Säleikössä viihtyisivät niin herne kuin ruusupapukin.

Tosin nyt ollaan hyötytarhan perustamisessa myöhässä, ehtiväisemmät nauttivat ja säilövät parhaillaan omaa satoaan. Parempi havahtua myöhään kuin ei milloinkaan! Ensi keväänä kannattaa hyötytarhan, pienenkin, perustaminen ottaa vakavasti harkintaan, vaikka trendikkäänä pienimuotoisena ruukkuviljelynä. Siitä on hyvä lähteä.

Lasten olisi hyvä antaa osallistua kasien viljelyyn aikuisen mukana. Heidän olisi hyvä oppia tietämään, mistä ruoka tulee. Se ei kasva kaupan viilennetyssä myyntitiskissä. Samalla antaisit lapsellesi mallia, kuinka arvostaa puhdasta ruokaa ja itse kasvattamista. Pienikin, lapsen hoitama yrttipurkki voi auttaa häntä löytämään itsekasvattamisen ilon ja uusia makuelämyksiä. Ruokaa oppii arvostamaan eri tavalla, kun kasvatuksen eteen on nähnyt vaivaa. Lapsissa on meidän toivomme paremmasta, monessa suhteessa. Hehän kasvattavat myös meidän ruokamme, tulevaisuudessa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos vierailusta ja kommentista blogissani. T. JaanaS, Pihapiika

Perhoset puutarhassa

Puutarha , joka on rikas kasvustoltaan, tarjoaa suojaa ja ravintoa monille erilaisille perhoslajeille. Niittykasvit houkuttelevat kotipihal...